EY valvoo kemikaaleja tiukasti

Suomi on omaksunut vapaaehtoisesti EY:n kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän jo 1970-luvun loppuvuosina. Virallisesti Suomi omaksui EY:n kemikaalilainsäädännön kesällä 1993 ja on tällä hetkellä ensimmäisiä yhteisön jäsenmaita, joka on toteuttanut kaikki EY:n kemikaaleja koskevat säädökset.

Riskit arvioitava

EY:n kemikaaleja koskeva lainsäädäntö on yhtenäinen kokonaisuus, jonka säädökset määräävät kemikaaleja koskevan tiedon keräämisestä, kemikaalien luokituksesta ja merkitsemisestä, riskien arvioinnista sekä riskien hallinnasta.

EY:n lainsäädännössä on omat säännöksensä vaarallisille aineille ja niistä muodostuville seoksille eli valmisteille. Vaaralliset aineet jaetaan uusiin ja jo oleviin aineisiin. Kaikki Euroopan markkinoille tulevat uudet aineet tulee tutkia ennen kuin ne voidaan luovuttaa yhteisön markkinoille. Myös olemassa olevia, noin 100 100 kappaletta, arvioidaan systemaattisesti. Tavoite on estää sellaisten terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden markkinoille pääsy, joiden aiheuttamia vaaroja ei voi hallita.

EY:n kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmä on erittäin kattava. Se sisältää kemikaalien palo- ja räjähdysvaarallisuuden sekä terveys- ja ympäristövaarojen luokittelun.

toisen palstan alkuun

Terveysvaaroissa otetaan huomioon mm. kemikaalien aiheuttama yliherkkyys, syöpävaarallisuus, perimävaarallisuus ja vaarallisuus lisääntymiselle.

Kattavuutta

Riskien hallinnasta esimerkkinä on EY:n direktiivi, joka säätelee kemikaalien markkinointia ja käyttöä. EY on rajoittanut kemikaalien käyttöä jo 20 vuotta. Aluksi se perustui yksittäisiin aineisiin ja vahinkoihin. Viimeisimmät EY:n kemikaaleja koskevat rajoitukset ovat hyvin kattavia. Ne kohdistuvat mm. nikkelin käyttöön sekä syöpää ja perimän muutoksia aiheuttavien ja lisääntymiselle vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnin kieltämiseen.

EY:ssä on valmisteilla biosidi-valmisteita koskevan direktiivi, jonka mukaisesti kaikki biosidejä sisältävät valmisteet, kuten puunsuoja-aineet, desinfektioaineet, säilöntäaineet sekä veden käsittelykemikaalit on hyväksyttävä ennen niiden käyttöönottoa. Myös torjunta-aineiden riskien arviointia tehostetaan.

EY:n kemikaalivalvonta on hyvin kattavaa. Valvonta on nykyisin niin vaativaa, että se voidaan toteuttaa vain jäsenvaltioiden ja komission yhteistyönä siten, että komissio ohjaa jäsenvaltioiden välistä tehtäväjakoa. Turvallisuustason noustua valvonta on muuttunut yhä raskaammaksi ja byrokraattisemmaksi. Se on myös jäsenmaille sekä yrityksille kalliimpaa. On epäilty, että vain suuret monikansalliset yritykset selviytyvät uusista vaatimuksista. EY:n säädösten valmistelukin on tullut entistä vaativammaksi, se edellyttää yhä useammin valtioiden tutkimuslaitosten edustajien osallistumista asiantuntijakokouksiin. Näiden täytyy tuntea oman erikoisalansa lisäksi EY:n kemikaalilainsäädäntöä sekä kemikaalien luokituksen ja riskiarvioinnin perusteita.

Juha Pyötsiä, STM

(90) 160 3922