|
Hyttysten ja muiden verta imevien hyönteisten
pistojen aiheuttamat allergiat ovat Suomessa tavallisia ja lähes
kaikki ihmiset saavat pistoista kutisevia iho-oireita. Tavallisimmin
pistokohtaan syntyy nopeasti ohimenevä nokkospaukama sekä
noin kuuden tunnin kuluttua näppylä, joka voi kestää
vuorokausia. Osa, 5-10 prosenttia saa hyttysenpistoista voimakkaita
ihoreaktioita, ehkä myös lämpöilyä ja nivelvaivoja.
Allerginen sokki on hyvin harvinainen.
Vain hyttysnaaraat imevät verta. Veri toimii proteiinien lähteenä
kehittyville hyttysen munille. Pistojen yhteydessä erittyvä
sylki estää veren hyytymistä, tehostaa verenkiertoa pistoalueella
ja näin helpottaa hyttysen ruokailua.
Syljen sisältämät valkuaisaineet toimivat myös
allergeeneina. Ne käynnistävät elimistössä
IgE-vasta-ainetuotannon ja muut puolustusreaktiot kuten allergisessa
nuhassa. Hyttyspistojen myötä syntyvä reaktiotapa voidaan
jakaa viiteen eri vaiheeseen. Aluksi pistoille ei reagoida. Syljen sisältämät
valkuaisaineet ovat elimistölle uusia, eikä herkistymistä
niille ole vielä tapahtunut. Pistojen määrän kasvaessa
syntyy viivästynyt ihoreaktio, joka ilmenee noin 24 tunnin kuluessa.
Pistojen jatkuessa välitön ihoreaktio ilmaantuu viivästyneen
rinnalle,jonka jälkeen viivästynyt reaktio katoaa. Lopulta
pistojen jatkuessa riittävän kauan myös välitön
ihoreaktio katoaa ja ihminen on toleroitunut hyttyspistoille. Tähän
kuluu vuosia, ja se on tavallista Lapissa, missä hyttysaltistus
on hyvin runsasta. Siellä pitkään asuneista lähes
puolet sietää hyttyspistoja ilman ihopaukamia, kun taas Etelä-Suomessa
vain viidellä prosentilla on samanlainen sietokyky.
toisen palstan alkuun
|
|
Juhannuksena metsähyttyset pistävät
Hyttysiä on lähes 3 000 eri lajia. Suomessa esiintyvistä
noin 40:stä eri hyttyslajista 25 kuuluu Aedes-sukuun. Samaan sukuun
kuuluvat myös ne muutamat lajit, jotka yleensä koetaan kaikkein
kiusallisimpina "hyttyspaukamien" aiheuttajina.
Runsaimpaan hyttysaikaan juhannuksena valtaosa Etelä-Suomessa
ihmisiä pistävistä hyttysistä on metsähyttysiä
(Aedes communis). Tämän Suomessa runsaimpana esiintyvän
hyttyslajin syljen sisältämät allergeenit on osittain
tunnistettu. Syljessä on neljä pääallergeenia, joille
ihminen kehittää IgE- ja IgG-luokan vasta-aineita. Hyttysen
pistäessä IgE-luokan vasta-aineet reagoivat sylkiproteiinin
kanssa, jolloin vapautuu mm. histamiinia ja syntyy nokkospaukama. Sylkispesifiset
IgG4-luokan vasta-aineet ovat yleisiä ja kuvastavat hyttysaltistuksen
määrää. Allergeenit ovat osittain erilaisia maamme
eri hyttyssuvuilla ja siksi reaktiotapa vaihtelee kesän mittaan
hyttyslajiston vaihtuessa.
Hiilidioksidi ja lämpösäteily ohjaavat hyttyset iholle.
Pistoja voidaan estää sopivan vaatetuksen ja hyttyskarkotteiden
avulla. Tehokkaat hyttyskarkotteet sisältävät dietyltoluamidia,
joka kuitenkin voi olla vaarallista laajoille ihoalueille, limakalvoille
tai pikku lapsille käytettynä. Hyttysallergikkojen iho-oireita
voidaan lievittää tehokkaasti setiritsiiniantihistamiinilla
(Zyrtec®), etenkin jos lääke otetaan ennaltaehkäisevästi.
Siedätyshoidon, jota käytetään esimerkiksi siitepölynuhassa,
saa hyttysallergiaan ainoastaan runsaan hyttysaltistuksen avulla.
Henrikki Brummer-Korvenkontio, KTL
(90) 47 441
|
