Invasiivisten pneumokokki-infektioiden lisääntyminen Pirkanmaan lapsilla

Invasiivisten pneumokokki-infektioiden lisääntyminen Pirkanmaan lapsilla

TAYS:n lastentautien klinikkaan tuntui loppuvuodesta 1993 ilmaantuvan pneumokokkisepsistä aikaisempaa enemmän. Vuoden 1994 toukokuussa esiintyi selvä kasautuma veriviljelypositiivisia pneumokokki-infektioita.

Kahdeksan varmistetun lisäksi oli 23 tapausta, joissa kliinisesti oli samankaltaiset oireet, mutta veriviljely jäi negatiiviseksi. Valtaosa lapsista tuli sairaalaan kuumeen noususta alle 24 tunnissa. Oireena oli tyypillisesti äkkiä alkanut korkea kuume, johon liittyi horkan tapaista tärinää, usein päänsärkyä tai niskasärkyä, oksentelua, lihassärkyä ja yleistä kivuliaisuutta. Useimmilla ei ollut hengitystieoireita. Yhteinen kliininen piirre, jota on käytetty myös diagnoosin tukena jälkikäteen, on ollut nopea vaste suonensisäiselle G-penisilliinihoidolle.

Vaikka tuo kasautuma oli poikkeuksellinen, on pneumokokkisepsiksiä esiintynyt siitä lähtien tavanomaista runsaammin. Bakteriologisesti varmistettujen pneumokokkisepsisten määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvun tasoon verrattuna. Tämän lisäksi on jatkuvasti epäilty suurta määrää taudinkuvaltaan samankaltaisia tapauksia, joihin G-penisilliinihoito tehoaa nopeasti. Osa veriviljelynegatiivisista pneumokokkisepsisepäilyistä on varmistettu pneumokokki-infektioiksi serologisella tutkimuksella.

Ei yhden tyypin epidemia

Yhteensä 36 veriviljelykantaa on serotyypitetty KTL:ssa ja niiden on todettu edustavan kahdeksaa eri serotyyppiä. Serotyyppi 6:n tapauksia on ollut yhteensä yhdeksän eli 25 prosenttia, seuraavaksi yleisempiä ovat olleet serotyypit 23 (kuusi tapausta), 14 (kuusi), 19 (viisi) ja 18 (kolme).

toisen palstan alkuun

Kaiken kaikkiaan kysymyksessä ei näytä olevan minkään erityisen pneumokokkityypin aiheuttama epidemia, vaan serotyyppijakautuma muistuttaa aikaisemmin Suomessa havaittuja lasten invasiivisia pneumokokki-infektioita.

Lasten invasiivisten pneumokokki-infektioiden lisääntyminen Pirkanmaalla näyttää ainakin kliinisesti todelta. Se on johtanut suonensisäisen G-penisilliinin nousemiseen ylivoimaiseksi ykköslääkkeeksi, kun epäillään systeemioireista bakteeri-infektiota. Tähän saakka jokseenkin kaikki veriviljelyistä eristetyt pneumokokkikannat ovat olleet täysin herkkiä penisilliinille. Viimeinen tieto kuitenkin on, että jopa 11 prosenttia lasten veriviljelyllä todetuista pneumokokkikannoista on penisilliiniherkkyydeltään alentuneita. Vaikka kliinisesti penisilliinihoidon vaste on tähän asti ollut lähes aina erinomainen, on pneumokokkikantojen penisilliiniherkkyyttä tarkkailtava jatkossa erityisellä huolella.

Samanlaista invasiivisten pneumokokki-infektioiden lisääntymistä ei tiettävästi ole vielä havaittu koko valtakunnan tasolla. Kuitenkin Pirkanmaan havainto ulottuu jo siksi pitkälle ajalle, että se vaikuttaa todelliselta ja saattaa pian heijastua muualla maassa. Syytä invasiivisten pneumokokki-infektioiden lisääntymiseen ei tiedetä. Eräänlainen kauhun tasapainon teoria on, että rokotusten ansiosta invasiivisten hemofilusinfektioiden häviäminen on jättänyt tilaa toisille bakteereille ja pneumokokit ovat vallanneet vapautuneen tilan.

Kommentti: Ei epidemiaa

Maija Baer, Tampereen yliopisto
(931) 247 5873

Risto Vuento, TAYS
(931) 247 5358

Timo Vesikari, Tampereen yliopisto
(931) 215 6717

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!