Kaatopaikkapalot tuottavat
myrkkypilviä ja muodostavat työsuojelullisen ongelman
sekä ympäristöhaitan. Kaatopaikoilla palaa
keskimäärin 380 kertaa vuodessa. Vaikeasti sammutettavia
syväpaloja oli neljännes. Palanut
jätemäärä oli suurempi kuin aikaisemmin
arvioitu, keskimäärin
84 000 tonnia vuodessa. Palon aikana vapautuu ilmaan
yllättävän paljon pölyä ja vaarallisia
yhdisteitä.
Palo saattaa kestää jopa pari kuukautta, mutta
yleensä työskentely kaatopaikalla jatkuu normaalisti.
Palon aikana muodostuu dioksiineja ja furaaneja ns.
supermyrkkyjä. Vaarallisia orgaanisia yhdisteitä syntyy
jätteen palaessa epätäydellisesti alhaisessa
lämpötilassa. Kaatopaikan työntekijät ja
palomiehet voivat altistua näille yhdisteille.
Palopesäke avattava
Kaatopaikoilla on yleensä vaatimaton sammutusvarustus,
eikä palopesäkkeen peittäminen maalla riitä
palon sammuttamiseksi. Palopesäke onkin useimmiten kaivettava
auki, palava jätemassa sammutettava ja
jäähdytettävä kaivannossa tai
jätepenkereen päällä.
toisen palstan alkuun
|
|
Kaatopaikan paloalueella ei
pitäisi työskennellä yksin ja
sammutustyössä olisi käytettävä
eristävää hengityksensuojainta.
Kaatopaikkapaloista vapautuvat dioksiinit ja furaanit
kuormittavat merkittävästi myös
ympäristöä. Ruuan ja hengitysilman kautta ne
kertyvät lopulta ihmisiin. Koko maan dioksiini ja
furaanipäästöistä noin viisi prosenttia syntyy
kaatopaikkapaloissa.
Sadassa kunnassa tehdyn kyselytutkimuksen ja kahdella
palopaikalla tehtyjen mittausten perusteella on arvioitu, että
kaatopaikkapaloista vapautuu vuodessa ilmaan 20–30 kertaa
enemmän dioksiineja ja furaaneja kuin Riihimäen
ongelmajätelaitokselta ja Turun jätteenpolttolaitokselta
yhteensä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että
kaatopaikalle varastoidut myrkkyjäämät (kuten esim.
PCB-yhdisteet) vapautuivat tulipalon aikana jätteestä
ilmaan.
Päivi Ruokojärvi
Juhani Ruuskanen
Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos
(971) 163 150
|
