|
Yleisin löydös lasten veriviljelyissä
oli Streptococcus pneumoniae (18 %), jonka aiheuttamat taudinkuvat vaihtelevat
piilevästä bakteremiasta aivokalvontulehdukseen. KTL:n vuosina
1986-89 tekemän selvityksen perusteella 44 prosentilla veriviljelypositiivisista
pneumokokkipotilaista ei löytynyt taudin pesäkettä, 15
prosentilla oli keuhkokuume, 11 prosentilla aivokalvontulehdus, 3 prosentilla
selluliitti ja prosentilla niveltulehdus tai vatsakalvontulehdus.
TYKS:ssä lapsilla todettiin 3/1993-12/1994 veriviljelyillä
11 pneumokokkitapausta. Näistä kolmella (27 %) ei löytynyt
taudin pesäkettä, kolmella oli keuhkokuume, kolmella selluliitti
ja kahdella (18 %) aivokalvontulehdus. Yksi lapsista oli vuoden ikäinen,
muut seitsemästä kuukaudesta viiteen vuoteen. Tyypillistä
oli sairaalaan tullessa todettava veren valkosolujen lisääntyminen,
70 prosentilla oli B-leuk > 20x109/mm3, mutta 40:llä S-CRP oli
< 20 mg/l. Yksi lapsista oli ehtinyt parantua ilman antibioottia.
Piilevää bakteremiaa on kuvattu esiintyvän 3-11 prosentilla
3-36 kuukauden ikäisistä lapsista, joilla kuume on yli 39
astetta ja joilla ei löydetä taudin pesäkettä. Mikäli
pneumokokkitartunta jää hoitamatta antibiooteilla, on aivokalvontulehduksen
riski 6 prosenttia (Baraff ym Pediatrics 92;1,1993).
Toiseksi yleisin veriviljelylöydös oli Staphylococcus
epidermidis (16 %). Nämä stafylokokit aiheuttavat kanyyli-
ja suntti-infektioita. Ongelmaksi ne ovat muodostuneet etenkin heikon
immuunivasteen omaaville leukemiaa sairastaville ja keskosille. Esimerkiksi
TAYS:ssa nämä bakteerit ohittivat 1980-luvun lopulla Streptococcus
agalactiaen vastasyntyneen sepsiksen syynä.
toisen palstan alkuun
|
|
Staphylococcus aureus (12 % kaikista) on
ylivoimaisesti tärkein lasten luumädän ja bakteerien
aiheuttaman niveltulehduksen aiheuttaja. S. aureus on merkittävä
patogeeni heikon immuunivasteen omaaville sekä vastasyntyneiden
myöhäissepsiksissä.
Streptococcus agalactiae on edelleenkin tärkein vastasyntyneiden
varhaisen sepsiksen aiheuttaja. Tämän, usein kuolemaan johtavan
tautimuodon torjumiseksi riskiraskauksissa äideille annetaan synnytyksen
yhteydessä antibioottiestolääkitys. Etenkin keskosilla
on kohonnut vastasyntyneen S. agalactiaen aiheuttaman sepsiksen
riski, jos lapsiveden menosta on yli 18 tuntia, jos äiti kuumeilee
synnytyksen yhteydessä, jos perheeseen on aiemmin syntynyt S.
agalactiaen infektoima lapsi tai jos äidillä on raskauden
aikana ollut ko. mikrobin aiheuttama virtsatieinfektio.
E. coli ja muut gram-negatiiviset enterobakteerit aiheuttavat
virtsatieinfektiosta alkunsa saaneita sepsiksiä ja infektioita
heikon immuunivasteen omaaville lapsille. Mutta ne eivät ole lukumääräisesti
niin tärkeitä tekijöitä lapsilla kuin aikuisilla.
Meningokokkien määrä vastaa aikaisempien vuosien löydöksiä.
A-ryhmän streptokokkien määrä ei ole lisääntynyt
ja Hib-infektiot ovat rokotusten ansiosta muuttuneet harvinaisuuksiksi.
Candida infektiot, etenkin C. parapsilosikset, ovat aiheuttaneet
ongelmia erityisesti keskosille.
Jussi Mertsola,
TYKS, Lastenklinikka
(921) 261 1611
|
