|
Aikaisemman raportoinnin (Orion Diagnostican epävirallinen
raportti) perusteella ei pystynyt seuraamaan borrelioosin alueittaista
ilmaantuvuutta. Ilmoitukset tulivat lähes poikkeuksetta joko Helsingistä
tai Turusta, koska borrelioosin laboratoriodiagnostiikkaa tehdään
pääasiassa vain näissä paikoissa. Uuden tartuntatautirekisterin
tuottamia alueittaisia borrelioosiraportteja on odotettu suurella mielenkiinnolla,
eikä turhaan. Viime vuoden syysjoulukuun raportti perustuu pelkästään
laboratorioiden ilmoituksiin, joten lukemat painottuvat myöhäisborrelioosin
suuntaan, jossa valtamenetelmänä käytetyn serologian
herkkyys on hyvä.
Taudin esiintymisalue käy hyvin yksiin puutiaispunkkien (Ixodes
ricinus) alueen kanssa (Kansanterveys 4/94). Luvut osoittavat kiistattomasti,
että tautia esiintyy muuallakin kuin diagnosoivien laboratorioiden
paikkakunnilla.
Savo yllätti
VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin ylivoimaisuus ei ole mikään
yllätys, koska alue on vahvasti endeeminen. VarsinaisSuomen lukuihin
voivat osittain vaikuttaa hyvä tieto taudista ja aktiivinen tutkimustoiminta.
Samat syyt selittänevät myös Helsingin sairaanhoitopiirin
korkean lukeman.
Itä ja EteläSavon korkeat lukemat ovat raportin ehdottomasti
mielenkiintoisin löydös, vaikka kyseessä voi olla pienistä
luvuista johtuva sattuma. Toisaalta on mahdollista, että Pietarin
ympäristössä ja muuallakin Venäjällä valtalajina
esiintyvä puutiaislaji I. persulcatus on levinnyt tänne Karjalan
kannaksen kautta. Tämän I. ricinusta aggressiivisemmin ihmisiin
suhtautuvan punkkilajin borreliakantajuus on Leningradin läänissä
paikoin hyvinkin korkea.
toisen palstan alkuun
|
|
KeskiPohjanmaan lukemalle on toistaiseksi vaikea
keksiä muuta syytä kuin mahdollinen sattuma. Ahvenanmaan täydellinen
puuttuminen esiintymispaikkakuntien joukosta liittynee raportoinnin
kattavuuden puutteisiin, sillä aikaisempien tietojen perusteella
Ahvenanmaalla olisi pitänyt olla tänä aikana useita tapauksia.
Tiedot pienempiin alueisiin
Sairaanhoitopiirien mukainen tieto on liian karkeajakoinen, koska
lähekkäisten paikkojen välillä voi olla hyvin suuria
eroja sekä punkkien määrissä että niiden borrelian
kantajuuksissa ja yksi korkean endeemisyyden piste voi nostaa koko alueen
luvut suuriksi. Rekisteristä saatava terveyskeskuskohtainen tieto
tullee paljastamaan erityisen korkean esiintyvyyden pisteet, joihin
tutkimus ja valistustoiminta voidaan kohdentaa.
Viime vuoden syys-joulukuun seurantaajan ja sen lyhyyden vuoksi pieniksi
jääneiden lukujen vuoksi raporttiin pitää suhtautua
varauksella. Luvut perustuvat vain laboratorioiden ilmoituksiin, joten
läheskään kaikki löydökset eivät ole vakuuttaneet
kliinikoita taudin olemassaolosta. Erityisesti tämä koskee
serologisia löydöksiä. Materiaalin laajentuessa raportissa
kannattaakin erotella eri menetelmiin perustuvat laboratoriodiagnoosit.
Koska Lymen tauti/borrelioosi ei kuulu lääkärien ilmoitusvelvollisuuden
piiriin, laboratoriolöydösten kliinisestä merkityksestä
ei tartuntatautirekisterin avulla saada tietoa. Tulevaisuudessa kysymykseen
pyritään vastaamaan poikkileikkaustutkimuksen avulla.
Ensimmäinen borrelioosiraportti puutteineenkin ylitti odotukset.
On selvää, että raportointi tulee ohjaamaan alan tutkimusta
ja tuottamaan arvokasta tietoa sekä kotimaiseen että kansainväliseen
käyttöön.
Matti K. Viljanen, KTL
(921) 251 9255
|
