Valmiusjärjestelmä ympäristöterveydellisiin erityistilanteisiin

Haitallisiksi epäiltyjen päästöjen aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu altistuslähtöisesti. Valkeakoskella 1980luvulla selvitettiin sellu- ja viskoosikatkokuitutehtaan päästöjen vaikutuksia väestön terveyteen. Kärkölän juomavesiongelmat tulivat tietoon vuonna 1988. Oitissa ja Hattulassa selvitettiin pohjaveden kemiallisen saastumisen vaikutuksia 1990luvun alussa. Altistuslähtöisissä tapauksissa on nimetty usein erillinen asiantuntijatyöryhmä.

Kaikissa näissä tapauksissa paikallisten viranomaisten yhteydenotto on johtanut jatkotoimiin ja Kärkölän tapauksessa myös tieteellisen tutkimuksen käynnistämiseen.

Kuntien valvontaviranomaisten ja valtion keskusvirastojen sekä tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on hakenut muotoaan käytännössä yllättävissä ympäristöterveysongelmissa. Kaikki osapuolet ovat oppineet näistä kokemuksista. Yllättävien tilanteiden tehokas hoito edellyttää tulevaisuudessakin saadun opin hyödyntämistä ja työnjaon täsmentämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi KTL on tehnyt tutkimuksen kuntien tarpeista ympäristöterveyteen liittyvissä erityistilanteissa. Kunnat ilmoittivat tarvitsevansa yhteistyön ja koulutuksen tehostamista.

KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmä on suunnitellut yhdessä STM:n kanssa yhteistyö ja valmiusjärjestelmää paikallisia ja alueellisia ympäristöterveysongelmia varten.

toisen palstan alkuun

Valmiusjärjestelmä muodostuu toisaalta toiminnasta erityistilanteissa, toisaalta niihin varautumisesta yhteydenpidon, tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen avulla.

Yksittäisissä ympäristöterveyteen liittyvissä ongelmissa vastuu toimenpiteistä ja päätöksenteosta on kuntien viranomaisilla. KTL:n asiantuntijat antavat tarvittaessa asiantuntijaapua ja neuvovat käytännön toimenpiteissä, kuten näytteenotossa ja tulosten tulkinnassa. Tyypillisiä yhteistyön piiriin kuuluvia ongelmatilanteita ovat juomaveden kemiallinen tai mikrobiologinen pilaantuminen. KTL voi auttaa myös teollisuuden päästöjen ja sisäilman epäpuhtauksien vaikutusten arvioinnissa ja paikallisten mittausten laadunvalvonnassa. Äkillisissä vesilaitosteknisissä ongelmissa KTL:n asiantuntijat antavat apua, mutta muissa suunnittelu ja parannuskysymyksissä kunnat voivat ottaa yhteyttä alan yrityksiin.

Infektioepidemioiden tunnistaminen ja neuvonta kuuluvat kuten tähänkin asti KTL:n infektioepidemiologian osastolle. Ympäristön kemialliset ja ympäristömikrobiologiset ongelmat kuuluvat KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmälle. Vastuu valmiusjärjestelmästä yllättävissä ympäristöterveysongelmissa on KTL:n ympäristöepidemiologian osastolla.

Välitön pelastustoiminta ympäristöonnettomuuksissa kuuluu palo ja pelastusviranomaisille. Ympäristön säteilyn seuranta kuuluu Säteilyturvakeskukselle. Varsinainen ympäristövalvonta kuuluu kuntien ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen (entinen Vesi ja ympäristöhallitus) vastuualueeseen.

KTL:n lähtökohta on kuntia joustavasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti palveleva kevyt valmiusjärjestelmä. Tavoite on ennen kaikkea toimiva yhteistyö käytännön tilanteissa sekä hyvä varautuminen etukäteen mahdollisiin ympäristöterveydellisiin erityistilanteisiin.

Jarkko Eskola, STM