Kurkkumätä lisääntyy rajusti
entisen Neuvostoliiton maissa. WHO on tarttunut tilanteeseen ja patistanut
toimiin epidemian lannistamiseksi.
Tutkijat koolla Suomessa
Kesäkuussa Helsingissä pidettiin WHO:n difterialaboratoriotyöryhmän
toinen kansainvälinen kokous.
Difterialaboratoriotyöryhmä on perustettu WHOn aloitteesta
kesällä 1993 Venäjän kurkkumätäepidemian
myötä. Työryhmään kuuluu kliinisiä mikrobiologeja,
infektioepidemiologeja, infektiolääkäreitä ja difteriatutkijoita
Euroopan eri maiden kansallisista difteria-asiantuntijalaboratorioista
ja USAn Centers For Disease Controlísta. Jäsenistö
edustaa sekä epidemian kanssa kamppailevia entisen Neuvostoliiton
laboratorioita että länsimaita. KTL:n Grampositiivisten bakteerien
laboratorio on ollut mukana työryhmän toiminnassa alusta alkaen.
Työryhmä osallistuu ensisijaisesti difterian torjunnan suunnitteluun
ja toteuttamiseen yhteistyössä mm. rokotusasiantuntijoista
koostuvan WHO:n "European Task Force on Diphtheria Control":n kanssa.
Mikrobiologisen laboratoriotoiminnnan tehostaminen on työn painopisteenä.
Kahden vuoden aikana työryhmä on koonnut entisen Neuvostoliiton
kliinisten laboratorioiden avuksi mm. difterian laboratoriodiagnostiikkaohjeiston
ja järjestänyt lisäkoulutusta länsilaboratorioissa
useiden epidemiamaiden mikrobiologeille. Myös difterian laboratoriodiagnostiikan
kehittämiseen on panostettu ja epidemiakantojen molekyyliepidemiologinen
tutkimus on kehittynyt. Tämä on tärkeää, jotta
tietämys difterian tartuntareitteistä ja leviämistavoista
lisääntyy.
Entisen Neuvostoliiton alueen kurkkumätäepidemia ei kuitenkaan
osoita laantumisen merkkejä. WHOn tilastojen mukaan viime vuonna
diagnosoitiin 47 000 uutta tapausta, joka merkitsee noin 250 prosentin
kasvua vuodesta 1993. Ensin Venäjällä todettu epidemia
on nyt levinnyt kaikkiin entisen Neuvostoliiton maihin. Vuosina 1992-94
difteria todettiin 20 ko. alueella matkailleelta henkilöltä,
joista kolme oli suomalaisia.
toisen palstan alkuun
|
|
Synkimmät ennusteet kertovat, että tänä
vuonna difteriaan saattaa sairastua jopa 150 000 - 200 000 ihmistä.
Tammi-huhtikuun aikana raportoitiin jo yli 20 000 sairastumista. Se
on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.
Difteriaepidemian jatkumisen syiksi on arvioitu mm. taudille alttiiden
aikuisten suuri määrä (20-60% aikuisväestöstä
ilman rokotussuojaa), paikoittainen lasten matala rokotuskattavuus (30%)
ja lapsille väärän difteriatoksoidirokotteen käyttö
(matala-annoksinen tehosterokote, ns.Td-rokote). Leviämiseen on
saattanut vaikuttaa myös lisääntynyt liikkuminen, heikot
perusterveyspalvelut ja joissakin maissa myös rokotepula.
Kiire, kiire...
WHO ja UNICEF ovat luokitelleet difterian torjunnan erittäin kiireellisiä
toimia vaativaksi kansainväliseksi ohjelmaksi. Torjuntaohjelma sisältää
rokotuskattavuuden lisäämistä sekä difteriadiagnostiikan
ja -hoidon tehostamista. Kaikkiin Euroopan maihin on vedottu oman maan
sisäisten toimien tehostamiseksi. Tänä vuonna alkanut Tampereen
yliopistosairaalan, KTL:n ja Pietarin Botkinin sairaalan yhteistyötutkimusprojekti
difterian kliinisestä taudinkuvasta ja hoitokäytännöistä
sai paljon positiivista huomiota kesäkuun difteriakokouksessa.
Suomessa tänä vuonna vain yksi
Viime vuosina on Suomessa esiintynyt joitakin kurkkumätätapauksia,
joissa kaikissa tartunnan lähde on jäljitetty Venäjälle.
Vuonna 1993 neljä sairastui kurkkumätään ja vuonna
1994 yksi. Tänä vuonna 2-vuotias, rokotettu lapsi on sairastunut
(Kansanterveys 2/95). Se osoitti, että difteriaa vastaan rokotettu
ihminen voi tartuttaa kurkkumätää ja että rokotetullekin
kurkkumätäbakteeri voi joskus aiheuttaa lievän taudin.
Tämä bakteeri ei kasva tavallisessa nieluviljelyssä,
minkä vuoksi kliinistä työtä tekevien on muistettava
kertoa laboratoriolle kurkkumätäepäilystä ennen
nielunäytteen lähettämistä.
Jaana Vuopio-Varkila, KTL
(90) 47 441
|
