|
Vaikka Suomessa on viime aikoina löytynyt
salmonellakarjoja, on kotimaisten tuotantoeläinten salmonellatilanne
hyvä. Ihmisten salmonelloositilanne on kesällä 1995 ollut
edellisten vuosien kaltainen.
EU-neuvotteluissa Suomen eläinlääkintäviranomaiset
ovat saaneet maallemme erityisaseman oman valvontaohjelmamme (The Finnish
Salmonella control programmes for live animals, eggs and meat)
ja hyvän salmonellatilanteen perusteella.
Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) toimii
kansallisena eläinlääketieteellisenä referenssilaboratoriona.
Kasvintuotannon tarkastuskeskuksella (KTTK) on keskeinen asema rehujen
salmonellatutkimuksissa ja KTL:lla ihmisten salmonellainfektioiden valvonnassa.
Viranomaisvalvonnan tilalle ja sitä täydentämään
perustettiin vuonna 1994 Eläintautien Torjuntayhdistys (ETT). Elintarvike-
ja rehuteollisuus vastaavat omalla valvonnallaan tuotteidensa ja toimintansa
laadusta myös salmonellan osalta.
Tehotarkkailua
Nautakarjojen salmonellatilanne on Suomessa parantunut jatkuvasti 1950-luvulta
lähtien. Vuonna 1993 todettiin salmonellaa vain 43 tilalla. Serotyypit
olivat pääosin Salmonella Typhimurium (faagityyppi FT1)
ja Salmonella Infantis, muutamalta tilalta löytyi Salmonella
Enteritidis FT4 tai FT6. Vuodesta 1994 salmonellaa on alkanut löytyä
aikaisempaa enemmän ja tällöin löytyi yhdeltä
tilalta ensimmäisen kerran myös Salmonella Enteritidis
FT1. Lisääntymiseen on useita syitä.
Uudelleen järjestetty ja lisääntyneen huomion saanut
salmonellakontrolli on saattanut tuoda esiin tapauksia, jotka muuten
olisivat jääneet havaitsematta.
Vuoden 1994 jälkipuoliskolla teurasautoista tutkittiin salmonellaa
Pohjanmaalla ja Oulun läänin alueella eräiden teurastamojen
kustantamana. Jos salmonella löytyi teurastamolle kuljetettavasta
naudasta, otettiin näytteet tilan kaikista naudoista. Koko läänin
salmonellatilanne kartoitettiin nopeasti, jolloin infektoituneet tilat
saatiin rajoittavien määräysten ja saneeraustoimien kohteeksi.
Oulun läänin tiloista tutkittiin 95 prosenttia: salmonellaa
esiintyi alle prosentissa. Elokuussa 1995 Oulun läänin alueella
oli 31 tilaa salmonellan johdosta rajoittavien määräysten
alaisina. Tiloista 25:llä todettiin serotyyppiä Salmonella
Infantis, neljällä Agona, yhdellä Mbandaka ja yhdellä
Enteritidis.
Pohjanmaalla eniten
Pohjanmaa ja erityisesti Vaasan lääni on ollut nautaeläinten
salmonellatilastojen vaikeinta aluetta. Juuri Pohjanmaalla on jouduttu
taistelemaan vuosikausia esim. Salmonella Dublin-tartuntojen kanssa.
Lisääntynyt tutkimus johti Vaasan läänissä ilmeisesti
vuosikausia piilevinä pysyneiden salmonellatilojen paljastumiseen.
Elokuun alussa oli Vaasan läänin alueella 57 salmonellakarjaa.
Näistä 23 oli löydetty tutkimalla teurasautojen karjoja,
26 selvittämällä saastuneen rehun aiheuttamia infektioita,
kolme löytyi eläimen myynnin yhteydessä ja kaksi salmonellakarjaa
kliinisen ripulin yhteydessä; sama salmonellakarja paljastui useammassa
tutkimuksessa. Lisäksi teurastamoilla tehtiin kuusi salmonellalöydöstä.
Seitsemälle jäi tuntematon tausta. Kahta teurastamolla löytynyttä
Typhimurium-tartuntaa lukuunottamatta kaikki muut olivat Salmonella
Infantis-tyyppiä.
Karjan salmonellainfektioiden lisääntymisessä merkittävänä
tekijänä oli eräällä rehutehtaalla pettänyt
omavalvonta. Salmonellalla, serotyypeillä Infantis ja Agona, saastunutta
rehua ehdittiin myydä useita eriä melko laajalle alueelle
ennen tilanteen huomaamista.
toisen palstan alkuun
|
|
Samaan aikaan ihmisten kotimaiset salmonellatartunnat
eivät lisääntyneet. Kotimaiset infektiot muodostavatkin
vain murto-osan kaikista ihmisillä todetuista salmonellainfektioista.
Suurin osa niistä tuodaan matkatuliaisina etelän lomakohteista.
Koko 1990-luvun kotimaisia tartuntoja on ollut noin tuhat vuodessa.
Ulkomailta saatujen tartuntojen määrä on vaihdellut lähes
6 000:sta (v. 1990) noin 2 000:een (v. 1994).
Joukkosairastumisia
Nautojen Agona- ja Mbandaka -serotyyppejä tavataan vain harvoin kotimaisissa
infektioissa (alle 20 henkilöllä vuodessa), Infantis-serotyypinkin
määrä on koko 1990-luvun ollut laskeva: noin 200 tapausta
vuonna 1990 ja noin 60 vuonna 1994.
Kotimaisten Salmonella Typhimurium- ja Enteritidis-tartuntojen
tilanne sen sijaan on ongelmallisempi. Serotyyppi Typhimuriumin faagityyppi
FT1 on aiheuttanut 1990-luvulla 100-300 tartuntaa vuodessa; vuosina
1991 ja 1994 yhteensä kolme joukkosairastumista. Näistä
kahdessa, jotka molemmat ajoittuivat elo- lokakuu välille, sairastui
molemmissa toistasataa ihmistä. Tartunnan lähde jäi epäselväksi,
mutta epäilyksen alaisena oli jokin elokuussa myyntiin tullut elintarvike,
jonka myyntiajan arveltiin olleen kolmisen kuukautta.
Salmonella Enteritidis on perinteinen ulkomainen serotyyppi.
Kotimaisessa nautakarjassa se on varsin uusi ja harvinainen löydös.
Tämän serotyypin faagityypit FT1 ja FT4 liittyvät ns.
kananmunasalmonelloosiin: FT1 on vallitseva tyyppi Venäjällä
ja Baltian maissa, FT4 Englannissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Kotimaisista kananmunista niitä ei ole koskaan löydetty. Faagityypin
FT1 aiheuttamia kotimaisia tartuntoja on vuosittain todettu noin 100
henkilöllä, faagityypin FT4 tartuntojen määrä
on vaihdellut noin 25:stä (v. 1994) 100:aan (v. 1991) ja faagityyppiä
FT6 on tavattu yksittäistapauksina. FT1- ja FT4-faagityypit ovat
aiheuttaneet 1990-luvulla ainakin kahdeksan joukkosairastumista (1-3
epidemiaa/vuosi), joissa sairastuneiden yhteismäärä on
ollut lähes 400; useimmat Turun seudulla. Tartunnan varsinainen
alkuperä on näissäkin jäänyt epäselväksi.
EU muuttaa tutkimusta
Eläinlääketieteellisille ja elintarvikelaboratorioille
EU tuo muutoksia salmonellatutkimuksien menetelmiin. EU:n virallisen menetelmän,
ISO 6579, lisäksi eri maiden laboratorioilla on käytössä
erilaisia sovellutuksia. Menetelmiä vertaillaan ja pyritään
yhtenäistämään. Lisäksi EU:ssa panostetaan immunologisten
ja geeni-perusteisten menetelmien kehittämiseen, erityisesti Salmonella
Enteritidis- ja Typhimurium-serotyyppien löytämisen parantamiseen
koko elintarvikeketjussa.
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto
on yhdessä EELA:n, KTTK:n ja ETT:n kanssa laatinut oppaan "Salmonellan
ehkäisy ja saneeraus nautakarjassa", jota on jaettu eläinlääkäreille
ja karjanomistajille. Kirjaa voi tilata maksutta maa- ja metsätalousministeriön
eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolta, puh. (90)160
3383/Tirinen tai fax. (90)160 3338.
Suomessa nautojen ja muiden tuotantoeläinten salmonellatilanne
on edelleen hyvä. Vuosittain keskimäärin vain 1/5000:sta
ihmisestä sairastuu kotimaista alkuperää olevaan salmonellainfektioon.
Sairastumisriski on vuosia ollut sama. Monissa etelän turistikohteissa
sairastumisriski on sata- tuhatkertainen. Nykyisissä EU:n myötä
muuttuneissa olosuhteissa on tehtävä lisätyötä,
jotta kotimainen hyvä tilanne saadaan pysymään ennallaan.
Eeva-Liisa Hintikka, EELA
(90) 393 101
Anja Siitonen, KTL
(90) 47 441
|
