Penikkatautiepidemia ohi

Penikkatautiviruksen koirille aiheuttamat oireet vaihtelevat suuresti. Klassisen kuume-katarraalivaiheeseen voi liittyä iho-oireita, osalle tulee keuhkokuume ja neurologisia oireita.

Suomessa ei 1972-1974 -epidemian ja 1990 välillä ollut koirien penikkatautia. Rabiesepidemian myötä tuontikoirien pakollinen karanteeni poistettiin ja ainoa vaatimus on voimassa oleva rabiesrokotustodistus.

Ensimmäiset koirien penikkatautitapaukset ilmaantuivat 1990. Virologisesti tauti varmennettiin 36-200 koirasta vuosittain 1990-1993. Viimeisin epidemia alkoi keväällä 1994 ja jatkui kevääseen 1995 pääasiassa Helsingin seudulla ja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Tämän jälkeen on löytynyt vain yksittäisiä tapauksia.

Suomessa on puolisen miljoonaa koiraa, ja määrä on lisääntynyt 1990-luvulla sadalla tuhannella. Sairastuneita koiria arvioidaan olleen vähintään prosentti kaikista koirista. Penikkatautialueilla prosentti voi on korkeampi. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) on varmistanut virologisesti penikkatautidiagnoosin 790 koiralta maaliskuun loppuun 1995 mennessä. Näistä koirista oli rokottamatta vain neljä prosenttia ja 22 prosentin rokotushistoria oli tuntematon. Loput 74 prosenttia oli rokotettu vähintään kerran.

Koirat oli rokotettu yhdistelmärokotteilla, joissa oli elävän penikkatautiviruksen lisäksi aina adenovirus ja useimmiten myös tapettu parvovirus. Osassa yhdistelmärokotteita on myös elävä parainfluenssavirus. Rokotukset penikkatautia vastaan on suositeltu annattavaksi kolmen, neljän kuukauden ja yhden vuoden iässä sekä sen jälkeen kahden vuoden välein.

Penikkatautirokotteista Dohyvac-sarjan myyntiosuus 1993 oli 69 ja 1994 73,8 prosenttia, Canlan-sarjan 17,5 ja 16,3 sekä Candur-sarjan 13,5 ja 9,9 prosenttia.

Valtaosa sairastuneista oli 3-24 -kuukautisia (593 koiraa). Yli kaksivuotiaita oli 150, joista 66 prosentin rokotushistoria oli tiedossa. Näistä vain joka neljännellä oli viimeisestä rokotuksesta yli kaksi vuotta.

Vasta-ainetutkimukset

EELA:ssa on kartoitettu terveiden, rokotettujen koirien penikkatautivasta-aineiden määrää. Ne antavat hyvän kuvan koirapopulaation vastustuskyvystä. Seerumeita on tutkittu tuhansia. Huonoin vasta-ainereaktio oli 4-12 kuukautta vanhoilla Dohyvacilla rokotetuilla. Enemmistö sairastuneista kuului tähän ryhmään.

Koekoirilla on tutkittu vasta-aineiden muodostusta penikkatautirokotuksen jälkeen. Myös tässä aineistossa Dohyvacilla rokotettujen koirien vasta-ainereaktiot olivat vaihtelevat ja keskimäärin heikot.

Morbilliviruksiin kuuluva penikkatautivirus on läheistä sukua ihmisen tuhkarokkovirukselle. Penikkatautiviruksesta on todettu vain yksi serotyyppi, mutta useita biotyyppejä. Penikkatautirokotteissa käytetään kahta perustyyppiä viruksia. Mutta vaikka rokotteissa olisi sama viruskanta, eroja voi olla valmistustavoissa ja siinä, kuinka pitkälle virus on heikennetty.

toisen palstan alkuun

Penikkatautirokotteiden hyväksyminen Euroopassa on edellyttänyt altistuskoetta virulentilla viruksella kolmen viikon kuluttua rokotuksesta ja laboratoriokokeita. Kaikkien viruskantojen tehoa ei ole osoitettu kenttätutkimuksin. Suomessa aiemmin hyväksytyt penikkatautirokotteet täyttävät nämä vaatimukset.

Uusilta rokotteilta on Suomessa vaadittu 1990 lähtien laajempaa dokumentaatiota kuten nyt uusissa EU-vaatimuksissakin. Dohyvac-rokotteen myynti on Suomessa keskeytetty viime helmikuussa ja Ruotsissa kesäkuun lopussa. Rokotetta myydään edelleen useissa Euroopan maissa.

Suomessa nyt esiintyvä viruskanta ja kova infektiopaine ovat panneet rokotteiden tehon kovalle koetukselle. Tutkimukset Suomen viruskannasta ovat kesken.

Immuunisuojan muodostuminen

Rokotteesta johtuvia syitä: liikaa heikennetty rokotevirus, väärä viruskanta, rokotukset eivät suojaa populaatiota sataprosenttisesti.

Koirasta johtuvia syitä: immuunijärjestelmän häiriöt, emon vasta-aineiden aiheuttama interferenssi, samanaikaiset infektiot, sisäloiset, taudin itämisaika rokotushetkellä.

Inhimillisiä syitä: väärä liuotin tai väärin liuotettu rokote, tartunta saatu rokotushetkellä, liian lyhyt aika rokotusten välillä (<2 viikkoa), väärä annostelu.

Suomen epidemiassa rokotteesta johtuvat syyt ovat nousseet tärkeiksi. Dohyvac ei ole antanut osalle nuoria koiria riittävää suojaa. Epidemian taltuttamiseksi ja ehkäisemiseksi pitäisi 95 prosenttia Suomen koirista saada rokotetuksi, sillä laumaimmuniteetti on ollut riittämätön.

Penikkatautia esiintyy rokottamattomissa koirissa kaikkialla maailmassa ja rokotetuissakin aika ajoin. Missään ei kuitenkaan ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään rokotettujen sairastumisen syitä.

Suositus

Koirat suositellaan rokotettavaksi edelleen 3, 4 ja 12 kuukauden iässä ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Jos pennun tartuntariski on suuri, sen voi rokottaa jo alle kolmikuukautisena. Silloinkin pentu pitää rokottaa uudelleen kolmen ja neljän kuukauden iässä.

Millään rokotteella ei saada sadan prosentin tehoa. Osa koirista ei reagoi rokotukseen. Suomessa on otettu käyttöön kaksi uutta penikkatautirokotetta, joissa mukana on elävä parvovirus. Ne ovat Nobi-Vac DHP ja Duramune 4.

Koirien penikkatauti saataisiin hävitetyksi Suomesta, jos 95 prosenttia koirista rokotettaisiin ja tänne tuotaisiin vain rokotettuja koiria. Tämän onnistumiseksi tarvitaan koiranomistajien ja -kasvattajien, kennelväen ja eläinlääkintöalalla työskentelevien yhteistyötä.

(90) 393 1856

Liisa Sihvonen, EELA, virologian ja epidemiologian osasto