Ravitsemuksen seurantajärjestelmä käynnistyi

Ravitsemuksen seurantajärjestelmä käynnistyi

Suomessa tuotetaan tyydyttävästi tietoa ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen seuraamiseksi. Tieto on kuitenkin hajallaan eikä kulkeudu sen tarvitsijoille. Järjestelmällinen seuranta on puuttunut.

Tarve ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen jatkuvaan seurantaan on kirjattu STM:n uudistettuun Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -yhteistyöohjelmaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta esitti sen pohjalta seurantajärjestelmän aloittamista. Viime helmikuussa työ käynnistettiin kolmivuotisena projektina. Seurantajärjestelmää koordinoi KTL:n ravitsemusosastolle sijoitettu tutkija. Hanke rahoitetaan STM:n, MMM:n ja KTM:n tutkimusmäärärahoin.

Ravitsemuksen seurantajärjestelmään kerätään tietoa sairastavuudesta, ravinnosta ja elintarvikkeiden kulutuksesta. Päätarkoituksena on koota, yhdistää, jalostaa ja välittää ravitsemustilannetta ja ruokatottumuksia kuvaavaa tietoa, jolla voidaan edistää ravitsemus- ja terveyspoliittisia ohjelmia ja päätöksentekoa.

Suomessa ei aliravitsemus ole ongelma, vaan ravinnon ja suurten kansantautien väliset yhteydet. Seurannan avulla tuodaan esiin väestön ruokavalion vinoumiin johtavat tekijät. Ravitsemuspolitiikan suunnitteluun tai ravitsemuskasvatusohjelmien kohdentamiseen ei väestötason tarkastelu yksinään riitä, vaan lisäksi tarvitaan tietoa väestön jakautumisesta kuluttajaryhmiksi.

toisen palstan alkuun

Tieto on hajallaan

Ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen seuraamiseksi tuotetaan melko runsaasti tietoa. Kelan autoklinikan ravintotutkimus vuosina 1967-1972 ja sen seurantatutkimus vuosina 1973-1976 ovat selvittäneet laajasti suomalaisväestön ravitsemusta. KTL puolestaan on seurannut viiden vuoden välein työikäisen väestön sydäntautien riskitekijöitä vuodesta 1972. Vuosina 1982 ja 1992 tutkimukseen on liitetty ruoankäyttötutkimus. Lisäksi mm. yliopistot tekevät erillisryhmien ravitsemustilannetta selvittäviä tutkimuksia. Tieto on kuitenkin hajanaista ja sitä on vaikea löytää.

Poliittiset päättäjät, ravitsemuspolitiikkaa toteuttavat viranomaiset ja ravitsemuskasvatusta harjoittavat järjestötkin tarvitsevat seurantatietoa. Myös opetustoimi, elintarviketeollisuus ja -kauppa, joukkotiedotusvälineet, tutkijat ja asiantuntijat sekä joukkoruokailua järjestävät kuuluvat tiedontarvitsijoiden joukkoon.

Käynnistynyt seuranta pyrkii kehittämään väyliä tiedon tuottajilta sen tarvitsijoille helposti käytettävässä ja ymmärrettävässä muodossa. Seurantajärjestelmän ensimmäisenä tuotoksena julkaistaan kansallinen ravitsemusraportti vuoden 1996 alussa.

Marjaana Lahti-Koski, KTL
(90) 474 4759

 

 

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!