|
Suomessa tuotetaan tyydyttävästi tietoa
ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen seuraamiseksi. Tieto on kuitenkin
hajallaan eikä kulkeudu sen tarvitsijoille. Järjestelmällinen
seuranta on puuttunut.
Tarve ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen jatkuvaan seurantaan
on kirjattu STM:n uudistettuun Terveyttä kaikille vuoteen 2000
-yhteistyöohjelmaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta esitti sen
pohjalta seurantajärjestelmän aloittamista. Viime helmikuussa
työ käynnistettiin kolmivuotisena projektina. Seurantajärjestelmää
koordinoi KTL:n ravitsemusosastolle sijoitettu tutkija. Hanke rahoitetaan
STM:n, MMM:n ja KTM:n tutkimusmäärärahoin.
Ravitsemuksen seurantajärjestelmään kerätään
tietoa sairastavuudesta, ravinnosta ja elintarvikkeiden kulutuksesta.
Päätarkoituksena on koota, yhdistää, jalostaa ja
välittää ravitsemustilannetta ja ruokatottumuksia kuvaavaa
tietoa, jolla voidaan edistää ravitsemus- ja terveyspoliittisia
ohjelmia ja päätöksentekoa.
Suomessa ei aliravitsemus ole ongelma, vaan ravinnon ja suurten kansantautien
väliset yhteydet. Seurannan avulla tuodaan esiin väestön
ruokavalion vinoumiin johtavat tekijät. Ravitsemuspolitiikan suunnitteluun
tai ravitsemuskasvatusohjelmien kohdentamiseen ei väestötason
tarkastelu yksinään riitä, vaan lisäksi tarvitaan
tietoa väestön jakautumisesta kuluttajaryhmiksi.
toisen palstan alkuun
|
|
Tieto on hajallaan
Ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen seuraamiseksi tuotetaan melko
runsaasti tietoa. Kelan autoklinikan ravintotutkimus vuosina 1967-1972
ja sen seurantatutkimus vuosina 1973-1976 ovat selvittäneet laajasti
suomalaisväestön ravitsemusta. KTL puolestaan on seurannut viiden
vuoden välein työikäisen väestön sydäntautien
riskitekijöitä vuodesta 1972. Vuosina 1982 ja 1992 tutkimukseen
on liitetty ruoankäyttötutkimus. Lisäksi mm. yliopistot
tekevät erillisryhmien ravitsemustilannetta selvittäviä
tutkimuksia. Tieto on kuitenkin hajanaista ja sitä on vaikea löytää.
Poliittiset päättäjät, ravitsemuspolitiikkaa toteuttavat
viranomaiset ja ravitsemuskasvatusta harjoittavat järjestötkin
tarvitsevat seurantatietoa. Myös opetustoimi, elintarviketeollisuus
ja -kauppa, joukkotiedotusvälineet, tutkijat ja asiantuntijat sekä
joukkoruokailua järjestävät kuuluvat tiedontarvitsijoiden
joukkoon.
Käynnistynyt seuranta pyrkii kehittämään väyliä
tiedon tuottajilta sen tarvitsijoille helposti käytettävässä
ja ymmärrettävässä muodossa. Seurantajärjestelmän
ensimmäisenä tuotoksena julkaistaan kansallinen ravitsemusraportti
vuoden 1996 alussa.
Marjaana Lahti-Koski, KTL
(90) 474 4759
|