|
Elävän heikennetyn vesirokkorokotteen
odotetaan saavan myyntiluvan Suomessa alkusyksystä ja tulevan apteekkeihin
vielä tämän vuoden puolella.
Rokotteen valmistaja on SmithKline Beecham (Belgia) ja kauppanimi
Varilrix.
Uusi Varilrix-vesirokkorokote on aikaisempaa stabiilimpi kylmäkuivattu
tuote, joka voidaan säilyttää jääkaapissa.
Rokotteen viruspitoisuus on alkuun 10 000 PFU ja kahden vuoden säilytyksen
(+4C) jälkeen yli 2 000 PFU annosta kohti. Suuri viruspitoisuus
heijastuu rokotteen hyvänä tehona.
Vesirokkorokote sisältää elävää soluviljelmässä
heikennettyä varicella zoster -virusta. Rokote aiheuttaa terveistä
lapsista alle viidelle prosentille ihottumareaktioita. Useimmiten reaktiot
ovat näppyläisiä ja vain harvoin näkyy yksittäisiä
vesirokkorakkuloita. Leukemiaa sairastavista lapsista jopa joka toinen
saa rokotusreaktioita.
Yksi tai kaksi rokotuskertaa Terveille seronegatiivisille lapsille
vesirokkorokotus onnistuu lähes aina yhdellä kerralla. Tampereella
tehdyssä Varilrix-rokotteen tutkimuksessa todettiin sadan prosentin
serokonversio 10-30 kuukauden ikäisillä. Aikuisten ja jo murrosikäisten
lasten immuunivaste on huonompi, minkä vuoksi heille suositellaan
kahta rokotuskertaa.
Onnistunut vesirokkorokotus antaa hyvän suojan kliinistä
vesirokkoa vastaan, mutta ei välttämättä estä
viruksen tartuntaa lähikontaktissa. Tartuntojen seurauksena on
yleensä vähäoireinen tai piilevä uusintainfektio,
jonka merkkinä vesirokkovasta-aineet nousevat selvästi. Ympäristöstä
saadut vesirokkotartunnat tehostavat näin rokotteen aikaansaamaa
immuniteettia. Joissakin tapauksissa rokotetuille tulee myös kliinisiä
merkkejä uusintainfektiosta, tavallisesti muutama vesirokkorakkula
tai näppyjä, jotka eivät kehity rakkulaksi asti. Kuumetta
ei yleensä ole. Jo vesirokon sairastanut ei rokotetta tarvitse,
mutta sen antamisesta ei ole myöskään haittaa.
Kohderyhmät KTL:n rokotussuositustyöryhmä on määritellyt
vesirokkorokotuksen kohderyhmät.
Potilaat, joille vesirokkoon sairastuminen aiheuttaa vakavan
vaaran. Näitä ns. riskipotilaita
toisen palstan alkuun
|
|
ovat mm. leukemiaa ja syöpää sairastavat
lapset, elinsiirtopotilaat, systeemistä kortisonihoitoa saavat
sekä erilaisia kroonisia sairauksia sairastavat lapset.
Riskipotilaiden terveet lähikontaktit, kuten immuunipuutteisia
lapsipotilaita hoitavat työntekijät ja riskipotilaiden sisarukset
sekä vanhemmat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa ja
jotka on todettu alttiiksi taudille.
Lääkärin harkinnan mukaan terveet vesirokkoa
sairastamattomat yli 12 kuukauden ikäiset lapset ja nuoret.
Riskipotilaiden rokottamisessa on useita huomioitavia seikkoja, joista
on erilliset suositukset mm. pakkaustekstissä. Riskipotilaiden
sisarusten ja lähikontaktien rokottamisessa ei tarvita erityisiä
varotoimenpiteitä. Riskiryhmien sekä terveiden vanhempien
lasten ja aikuisten rokotuksissa tulisi antaa kaksi rokoteannosta kolmen
kuukauden välein.
Vapaaehtoisesti terveille Rokotteen rekisteröiminen antaa lääkäreille
mahdollisuuden lasten rokottamiseen myös yleisemmin vesirokkoa
vastaan lääketieteellisillä ja/tai sosiaalisilla perusteilla.
Lapsen vesirokko aiheuttaa vanhempien työstä poissaoloja,
mahdollisesti ansionmenetyksiä, sekä perheelle epämukavuutta
ja haittaa.
On vaikea antaa tiukkoja rajoja vesirokkorokotteen käytölle,
koska rokotuksesta on monesti ilmeistä hyötyä. Japanissa
rokotteen vapaa saatavuus on johtanut siihen, että noin viidennes
ikäluokasta rokotetaan. Suomessa vesirokkorokotteen rekisteröiminen
on luultavasti ensimmäinen vaihe, joka ennakoi lähitulevaisuudessa
lasten yleistä vesirokkorokotusta.
Yleisen vesirokkorokotuksen toteuttamista jarruttavat lähinnä
kustannukset ja haluttomuus uuden "piikin" lisäämiseen rokotusohjelmaan.
Asia helpottuu huomattavasti, kun vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään
MPR-rokotteeseen, uudeksi nelosrokotteeksi. Yhdistämistä tutkitaan
ja MPR + varicellarokote voi toteutua jo lähivuosina.
Timo Vesikari, Tampereen yliopisto
(931) 215 6717
|
