Virossa hälyttävä sukupuolitautitilanne

Virossa hälyttävä sukupuolitautitilanne

Kupan ja tippurin esiintymisestä Virossa on tietoa jo 70 vuoden ajalta. Molemmat taudit olivat yleisiä toisen maailmansodan aikana, jonka jälkeen ne vähenivät voimakkaasti. 1970-luvulla kuppa ja tippuri lisääntyivät ohimenevästi aivan kuten Suomessa. Viime vuosina kehitys on ollut täysin poikkeuksellista. Tippuri alkoi lisääntyä voimakkaasti vuonna 1988 ja kuppa vuonna 1991. Nyt on päästy lähes sota-ajan määriin.

Viron tippuritapausten määrä on kaksinkertaistunut ja kuppatapausten määrä 16-kertaistunut 1990-luvulla. Väestömäärään suhteutettuna tippuri on Virossa 10 kertaa ja kuppa 50 kertaa yleisempi kuin Suomessa. Tilanne on samantapainen Venäjällä, etenkin Pietarin alueella, myös Latviassa ja Liettuassa. Kuppaa ja tippuria on todettu myös alle 15-vuotiailla lapsilla ja 1994 Virossa todettiin myös kolme synnynnäistä kuppaa.

Klamydiarekisteröinti aloitettiin Virossa 1991. Vuonna 1994 raportoitiin 4 230 klamydiatulehdusta. Taudin diagnostiset testit eivät ole vielä yleisesti käytössä tai saatavilla.

Puutteita

Tärkeimmät syyt etenkin kupan ja tippurin hälyttävään yleistymiseen ovat sekä sosioekonomisia että hallinnollisia:

toisen palstan alkuun

 

  • Virossa ei ole tartuntatautilakia, joka antaisi selvät ohjeet, velvoitteet ja ekonomiset mahdollisuudet sukupuolitautien vastustamistyöhön.
  • Prostituutio on yleistä etenkin Tallinnassa, missä yli 50 prosenttia Viron sukupuolitapauksista todetaan.
  • Sukupuolitautien laboratoriodiagnostiikassa ja hoitovalikoimissa on edelleenkin taloudellisista seikoista johtuvia puutteita. Mikrobilääkkeistä on ollut pulaa ja vasta 1994 tippurin kertahoito kinolonilla ja kupan hoito prokaiinipenisilliinillä on voitu aloittaa.
  • Partnereiden tutkiminen ja hoito jää usein tekemättä. Yhtenä syynä on esimerkiksi Tallinnassa resurssipula, dermatovenerologeja ei ole tarpeeksi runsasta potilasmäärää varten.
  • Viron huono sukupuolitautitilanne heijastuu myös Suomeen vilkkaan matkailun myötä, joten asia on yhteinen molemmille maille. Suomalaisen lääkärikunnan on syytä tiedostaa matkailijoiden tartuntariskit ja huomioida etenkin kuppa ja tippuri. HYKS:n sukupuolitautien poliklinikan ja KTL:n kanssa on käynnistetty asiantuntija- ja koulutusyhteistyö, jotta mahdollisimman ajankohtaista tietoa saataisiin molempien maiden sukupuolitautitilanteeseen.

Taulukko:
Sukupuolitaudit Virossa 1990-1994

Mati Majass,
Toomas Vessin,
Tallinnan ihotautisairaala

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!