|
Aikuisten ns. ikäryhmätarkastusten merkitystä ja
sisältöä pitää arvioida uudelleen. Niiden avulla
on pyritty löytämään moniseulontamenetelmällä
tiettyjä sairauksia tai niiden riskitekijöitä. Tulokset
eivät kuitenkaan ole olleet rohkaisevia. Vaihtoehtona on ns. terveyslähtöinen
malli.
Toisen maailmansodan jälkeen Työterveyslaitos käynnisti
Suomessa ns. johtajatarkastukset, joita suurempien yritysten työterveyshuolto
otti käyttöönsä sangen kritiikittömästi.
Innostus saavutti huippunsa 1980-luvulla. Näiden terveystarkastusten
tavoitteena oli vähentää tarkastettujen sairastavuutta,
sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä.
Muutaman hyvin suoritetun seurantatutkimuksen perusteella ei kuitenkaan
ole voitu osoittaa, että tavoitteet toteutuisivat. Päinvastoin,
terveystarkastukset lisäävät väliaikaisesti sairaudenhoidon
käyttöä, kun poikkeavien löydösten merkitystä
selvitetään.
Riittävästi ei ole kiinnitetty huomiota myöskään
näiden "yleisten moniseulontatarkastusten" eettisiin
kysymyksiin. Moniseulonta (esim. laaja kliinis-kemiallisten määritysten
tutkimuspaketti) tuottaa melko runsaasti sekä vääriä
positiivisia että negatiivisiakin löydöksiä. Tarkastettaville
ei etukäteen useinkaan selvitetä riittävästi löydösten
todennäköisyyttä, merkitystä ja seuraamuksia. Väärä
positiivinen löydös aiheuttaa turhaa tuskaa ja epävarmuutta
ja väärä negatiivinen taas tuudittaa hänet ehkä
virheellisesti turvallisuuden tunteeseen. Sen sijaan joidenkin yksittäisten,
helposti dignostisoitavissa olevien sairauksien "monoseulonta"
on perusteltua ja kannattavaakin.
Vaihtoehtoja ikäryhmätarkastuksille
toisen palstan alkuun
|
|
Suomessakin on viime vuosina jonkin verran selvitetty
aikuisten ihmisten terveydentilaa Aaron Antonovskyn salutogenesis-mallin
avulla. Siinä ei haeta "sairautta, vikaa tai vammaa",
vaan aktiivisella vuorovaikutuksella kartoitetaan tarkastettavien voimavaroja,
toimintamalleja ja kriisien ratkaisustrategoita. Kartoituksessa voi
käyttää apuna kyselylomaketta, mutta tarvittavat tiedot
saadaan paremmin haastattelemalla. Koska henkilöiden vahvuuksiin
keskitytään tarkoituksellisesti, voidaankin puhua todellisesta
TERVEYDEN tarkastuksesta.
Salutogenesis-malli sisältää laajan joukon erilaisia
tekijöitä geeniperimästä yhteisön perinteisiin,
uskomuksiin, ideologiaan ja uskontoon. Keskeisiä ovat henkilön
koherenssitunne, itseluottamus ja selviytymistavat. Ihmiset kokevat
useimmiten kartoituksen hyvin positiivisena, koska siinä käydään
läpi heidän elämänkaarensa, sen keskeisimmät
kohdat ja tapahtumat. Pääpaino on siinä, miten tutkittava
on onnistunut selviytymään sairauksistaan, vaikeuksistaan
ja vastoinkäymisistään. Jos keskusteluissa havaitaan
huonosti toimivia ratkaisumalleja, voidaan pohtia vaihtoehtoisia, kenties
paremmin toimivia malleja.
Tämäntyyppinen terveystarkastus ei edellytä laitteita,
laboratoriotutkimuksia eikä erityisvälineitä. Suurin
menoerä on osallistujien ajankäyttö. Perusteelliseen
haastatteluun ja palautteeseen on varattava aikaa 2+1 tuntia. Tähän
malliin ei sisälly väärien negatiivisten tai positiivisten
löydösten ongelmaa, joten tarkastus on eettisestikin perusteltavissa.
Tavanomainen sairauksien ja niiden riskitekijöiden seulonta voidaan
tehdä muiden käyntien yhteydessä.
Hans Fredriksson, Psykokonsultit Oy
Fax (90) 769 321
|
