|
Rikkidioksidista, typen oksideista ja otsonista voidaan osoittaa
suoria terveysvaikutuksia, kuten hengitystiesairauksia. Sen sijaan kasvihuonekaasujen
myrkyllisyys on vähäistä. Siksi ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset
ovat epäsuoria ja johtuvat siitä itsestään, eivätkä
sitä aiheuttavista kemikaaleista.
Vaikutuksen välillisyys vaikeuttaa terveysvaikutuksien ennustamista,
mitä korostaa vielä epäusko ilmastonmuutokseen itseensä.
Tämän epävarmuus on kuitenkin osaksi näennäistä.
Se koskee vaikutuksien nopeutta ja paikantumista maapallolla eikä
niiden yleistä suuntaa ja todennäköisyyttä.
Ilmastonmuutoksen epävarmuutta perustellaan sillä, etteivät
meteorologiset tilastot vielä todista ilmaston lämmenneen
normaalista vaihtelusta poikkeavasti. Tätä todistusta ei ole
tarpeen odottaa. Kasvihuoneen rakentaja tietää jo etukäteen,
että kasvihuone tulee olemaan lämpimämpi kuin ympäristö,
mikä on seurausta fysiikan laeista. Kasvihuoneen katon syntyminen
eli hiilidioksidikerroksen lisääntyminen taas on mitattavissa
oleva tosiasia. Siksi ainoa epävarma tekijä on muutoksen nopeus,
jonka laskemisessa vaikeimmin arvioitava tekijä on pilvisyyden
muutosten sekoittava vaikutus.
Autioitumista ja pakolaisia
Terveysvaikutuksista muutamat ovat varmuudella ennustettavissa, toiset
teoreettisia arvioita. Ilmastonmuutos johtaa väistämättä
satomuutoksiin ja eräiden nyt merkittävien maatalousalueiden
autioitumiseen lähinnä kuivuuden takia. Toisaalta joillakin
alueilla maanviljelyn edellytykset paranevat. Epävarmuutta on siitä,
missä käy mitenkin ja mikä muutoksen aikataulu on. On
esimerkiksi epäselvää, onko PohjoisAfrikan kuivuus ja
nälänhätä jo ilmastonmuutoksen aiheuttamaa vai ei.
Maataloustuotannon muutokset johtavat todennäköisimmin massiivisiin
pakolaisongelmiin. Trooppisten ja subtrooppisten kehitysmaiden oletetaan
kärsivän eniten. Pakolaisongelmat ovat ehkä suurin yksittäinen
terveysongelmien aiheuttaja ihmisten etsiessä uutta elantoa tai
asuessa pakolaisleireillä nälänhädän, heikon
hygienian ja aseellisten selkkauksien takia.
Alavien maiden joutuminen veden alle ja tulvien paheneminen on toinen
massiivinen muutos. Useiden jokien suistot ovat erittäin väkirikkaita.
toisen palstan alkuun
|
|
Melko vähäinen merenpinnan nousu pahentaa
ensin tavanomaisia tulvakatastrofeja ja myöhemmin voi aiheuttaa
suurien alueiden veden alle jäämisen.
Malaria-alue leviää
Kolmas keskeinen terveysvaikutus seuraa infektiotautien esiintymisalueiden
muuttumista. Ilmaston lämmetessä mm. malariaalueen ennustetaan
ulottuvan huomattavasti nykyistä pohjoisemmaksi, mahdollisesti
myös melkoisiin osiin Eurooppaa. Myös muiden vektoritautien
oletetaan lisääntyvän, samoin veden kautta leviävien
infektiotautien kuten koleran ja salmonelloosien.
Neljäs muutos on jo vaikeammin todistettavissa ja arvioitavissa.
Ilmaston epävakaisuuden ennustetaan lisääntyvän,
ja siksi mm. viime vuosien poikkeavat myrskyt on jo ehditty yhdistää
ilmastonmuutokseen ja vakuutusyhtiöt ovat joutuneet harkitsemaan
vahinkovakuutuspolitiikkaansa.
Golf-virta ja makea vesi
Golfvirran suunnan muuttuminen on vaikeasti ennustettava muutos. Hurjimpien
ennusteiden mukaan lämpenemisen napajäätiköistä
vapauttama makea vesi riittäisi painamaan Golfvirran syvyyksiin
ja muuttamaan sen suuntaa. PohjoisEuroopan lämpötila voisi
laskea jopa 510°C muutamassa kymmenessä vuodessa. Tällaisista
nopeista muutoksista on löydetty historiallista näyttöä
sekä Grönlannin jääkairausnäytteistä että
Euroopan järvenpohjasedimenteistä. Tämä tarkoittaisi
varmaa maastamuuttoa suurimmalle osalle Suomen kansasta. Vaikka todennäköisyys
ei olisi kovin suuri, se on merkittävästi suurempi kuin maanpakoon
joutuminen Olkiluodon tai Loviisan reaktorionnettomuuden takia.
Kirjallisuutta: Rosenzweig C, Parry ML, Potential impact of climate
change on world food supply. Nature 1994;367:133138. Useita artikkeleita
infektiotautien muutoksista, Lancet 1993;342.
Martin,P.H: & Lefebrve,M.G.: Malaria and climate: sensitivity
of malaria potential transmission to climate. Ambio 1995:24:200-207
Jouko Tuomisto, KTL
(971) 201 211
|
