|
Pneumokokin aiheuttamat vakavat infektiot, etenkin keuhkokuume, ovat
hoidosta huolimatta yleinen kuolleisuuden aiheuttaja iäkkäillä.
Moniresistenttien pneumokokkien yleistyessä pneumokokki-infektioiden
ehkäisyn tarve kasvaa. Suomessa on ollut 23-valenttinen pneumokokki-polysakkaridirokote
apteekkimyynnissä jo vuosia. Sen tärkeimpänä kohderyhmänä
ovat olleet splenektomoidut. Rokotetta on käytetty vähän,
johon tehotutkimusten ristiriitaiset tulokset ovat epäilemättä
eräs syy.
Rokotteen immunogeenisuus on edellytys sen tehokkuudelle. Pneumokokkirokotteen
immunogeenisuutta on kuitenkin tutkittu varsin puuttellisesti iäkkäillä.
Tutkimusryhmät ovat olleet pieniä ja mittausmenetelmien spesifisyys
huono.
Pohjois-Suomessa tehdyn pneumokokki- ja influenssarokotustutkimuksen
(PIR) yhteydessä toteutettiin pneumokokkirokotteen immunogeenisuustutkimus,
johon osallistui 350 yli 64-vuotiasta. Verrokkeina oli 56 rokottamatonta
22-42-vuotiasta verenluovuttajaa. IgG-luokan vasta-aineet mitattiin
ennen rokotusta ja kuukausi sen jälkeen otetuista pariseerumeista
EIA-menetelmällä käyttäen antigeeneina rokoteserotyyppien
4, 6B, 9V, 14, 19F ja 23F polysakkarideja.
Vasta-aineet rokottamattomassa väestössä
Kapselipolysakkaridivasta-aineet rokottamattomassa väestössä
syntyvät nielukantajuuden, sairastettujen pneumokokki-infektioiden
ja mahdollisten ristireaktioiden seurauksena. Ikääntymisen
vaikutus näihin luonnollisiin vasta-aineisiin oli erilainen naisilla
ja miehillä: naisilla pitoisuudet laskivat iän myötä,
miehillä ne säilyivät varsin vakaina. Iäkkäillä
toisen palstan alkuun
|
|
naisilla oli merkitsevästi alhaisemmat vasta-ainepitoisuudet
kuin iäkkäillä miehillä.
Rokotevaste
Merkittäväksi rokotevasteeksi määriteltiin kaksinkertainen
vasta-ainepitoisuuden nousu vähintään 1 mg/ml vasta-ainepitoisuuteen.
Keskimäärin 68 prosenttia kaikista mahdollisista rokotevasteista
(350 rokotetta, 6 eri antigeenia) oli edellä olevan määritelmän
mukaan merkittäviä. Ikäryhmä ja sukupuoli eivät
vaikuttaneet merkitsevästi vasteiden määrään
tai suuruuteen.
Noin viidennes rokotetuista (19 %), ikäryhmästä tai
sukupuolesta riippumatta, saavutti vasteen vain yhdelle, kahdelle tai
ei yhdellekään tutkituista kuudesta antigeenista. Lähes
puolet rokotetuista (49 %) reagoi viidelle tai kuudelle tutkituista
antigeenista.
Vasta-aineiden lähtöpitoisuudet ja saavutetut pitoisuudet
(mg/ml) sekä nousut rokotettujen ryhmässä (ikä 65-91
v., keskiarvo 75,6 v.; 131 miestä ja 219 naista):
| Serotyyppi |
Ennen
rokotusta |
1 kk
kuluttua |
Nousu |
|
4
|
0,3
|
2,0
|
7,9
|
|
6B
|
1,4
|
5,8
|
4,2
|
|
9V
|
1,2
|
6,7
|
5,5
|
|
14
|
1,7
|
16,6
|
9,8
|
|
19F
|
2,5
|
10,1
|
4,0
|
|
23F
|
0,8
|
4,1
|
5,2
|
23-valenttiselle pneumokokkirokotteelle saatiin hyvä vaste valtaosassa
suomalaisista yli 64-vuotiaista, ja jopa yli 84-vuotiaista.
Ulla Sankilampi, KTL
(981) 537 6258
|
