|
"Mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan psyykkiset
vaikutukset" on KTL:n Mielenterveyden osaston tutkimus, jonka menetelmät
ja osittain tuloksetkin ovat sovellettavissa myös muiden seulontojen
arviointiin.
Rintasyöpäseulonnoilla etsitään tauti riski-ikäisistä
naisista mahdollisimman varhain, jolloin syövän ennuste
on yleensä parempi. Nykyinen mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta
50-59-vuotiaille kattaa neljänneksen riski-ikäisistä
naisista, siihen osallistuu yhdeksän kymmenestä kutsutusta,
ja siinä löydetään vuosittain noin 16 prosenttia
uusista rintasyövistä. Noin yhdessä kahdesta sadasta
seulontaan osallistuneesta löytyy syöpä.
Ei pelkästään myönteistä
Myönteisten ja kielteisten elämänlaatuvaikutusten
arvioiminen on osa seulonnan yleistä kustannus-hyöty -analyysia.
Seulonnan psyykkiset vaikutukset kohdeväestössä voidaan
tiivistää seuraavasti:
Seulontakutsu muistuttaa vakavan taudin mahdollisuudesta, mikä
jää huolestuttamaan kolmasosaa kutsun saaneista joksikin
aikaa.
Seulontaan osallistuneista suurin osa saa vapauttavan vastauksen
kuvauksen jälkeen. Mutta kutsu on koskettanut niitäkin,
jotka eivät tule kuvaukseen.
Itse mammografiakuvaus kestää vain hetken, mutta jotkut
kokevat sen kivuliaana ja epämukavana - tuntemuksia, joihin vaikuttavat
naisen omat odotukset, kuvaustilanteen luonne sekä henkilökunnan
kohtelu ja tuki.
Rutiiniseulonnasta lisätutkimuksiin joutuvat, joita on 10-kertainen
määrä löytyviin syöpiin nähden, hätääntyvät
melkoisesti ja monesti vaikutukset kestävät pitkään.
Seulonnassa saattaa myös löytyä syöpiä,
jotka muuten eivät koskaan olisi tulleet ilmi. Vaikka varhainen
diagnoosi yleensä parantaakin ennustetta, kaikissa tapauksissa
ei kuitenkaan näin käy - tällöin on vain pidennetty
tietoista sairastamisaikaa.
Kaiken kaikkiaan seulonnan kielteiset vaikutukset ovat kohtuullisia
ja yleensä sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa tiedottamisella
ja seulonnan järjestelyillä. Kansanterveyden kannalta seulonta
on hyvin tärkeää ehkäisytoimintaa, joka parhaimmillaan
voi toimia sekä vapauttavana että lisätä tarpeellista
toisen palstan alkuun
|
|
tietoa ja taitoa syövän ehkäisyssä.
Kyselytutkimus
Mielenterveyden osastossa vuonna 1992 aloitetun "Mammografiaan
perustuvan rintasyöpäseulonnan psyykkiset vaikutukset"
- seurantatutkimuksen perusjoukkoon kuului lähes 19 000 seulontaan
ensimmäistä kertaa kutsuttua 50-vuotiasta. Kuukautta ennen
seulontakutsua kysyttiin postitse naisten taustatekijöitä,
tietämystä, käsityksiä ja käyttäytymistä
rintasyövän ja yleensä terveyden suhteen sekä reagointia
uhkatilanteissa ja mielialaa. Joka kymmenes tutkittava valittiin seurattavaan
otokseen, jolle poimittiin vertailuryhmäksi samoista kunnista vastaava
määrä 48-vuotiaita naisia seulontaohjelman ulkopuolelta.
Seulontaprosessin ja vuoden kestäneen seurannan kuluessa tutkimukseen
tulivat mukaan kaikki rutiiniseulonnasta jatkotutkimuksiin joutuneet
naiset, sekä seulontaan osallistumattomat. Osana tutkimusta Syöpäjärjestöjen
kanssa kehitettiin "Tietoa rintasyövästä" -esite.
Aineiston pohjalta selvitetään parhaillaan seulonnasta poisjäämisen
syitä, syöpätietämyksen tasoa ja selittäjiä,
varmistustutkimuksiin joutuneiden huolestumista ja tuen tarvetta sekä
sitä, miten kokemus rintasyövästä suvussa tai muuten
lähipiirissä vaikuttaa oman tautiriskin kokemiseen ja siihen
liittyvään terveyskäyttäytymiseen.
Rintasyöpäseulontaa arvioivan hankkeen menetelmiä on
jo sovellettu arvioitaessa AGU-geeniseulontaa Helsingin äitiysneuvoloissa.
Niitä on mukana myös alkavassa paksusuolen syövän
testauksen vaikutuksia selvittävässä hankkeessa.
Suomenkielisiä julkaisuja tutkimusaineistosta:
- Aro AR. Mammografiaseulonta, yhdelle helpotus, toiselle huolen aihe.
Hyvä Terveys 1994;2:18-19.
- Hakonen A, Aro AR. Naisten käsityksiä rintasyövän
vaaratekijöistä ja varhaisista oireista. Syöpä -
Cancer 1995;3:22-23.
- Absetz-Ylöstalo P. Sattuuko mammografia? Hyvä Terveys
1995 (painossa)
- Hakonen A, Aro AR. Riski-iässä olevien naisten tiedot
rintasyövästä. Suomen Lääkärilehti 1995
(painossa).
Arja R. Aro, KTL
(90) 47 441
|
