|
Alkoholin käyttöön pätee sekä myönteisiä
että kielteisiä lainalaisuuksia. Ainoastaan kumpaakin tosiasiaa
ymmärtämällä ja huomioiden meillä on mahdollisuus
kehittää yhteiskuntaa alkoholiasioiden kohdalla. Vastaus otsikkokysymykseen
on siis kyllä, mutta se vaatii puhujalta tietämystä ja
vastuuta.
Suomalaisille viina on pyhä lehmä ja musta lammas. Mustavalkoisuus,
kaksinaismoraali ja tekopyhyys leimaavat usein yhteiskunnallista alkoholikeskustelua.
Tämä ei ehkä ole yllättävää. Alkoholi
voi sekä stimuloida että lamaannuttaa keskushermostoa. Hallitusti
nautittuna alkoholi aiheuttaa hyvänolon tunteen, rentouttaa ja
vaikuttaa näin myönteisesti joidenkin ihmisten sosiaaliseen
kanssakäymiseen. Miellyttävistä vaikutuksista huolimatta
alkoholi on myös huume, jonka suurkulutus aiheuttaa terveyshaittoja
ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi suomalaisessa
juomakulttuurissa (tai sen puuttuessa) korostuvat kertajuomisen aiheuttamat
humalahaitat. Juuri tämä "hyvän ja pahan" tasapaino
säätelee yhteiskunnassa alkoholiasioiden kehitystä.
Suojaa - vai ei
Suurin osa alkoholin käyttäjistä pystyy juomaan kohtuullisesti,
ja hyödyntämään alkoholin myönteisiä vaikutuksia.
Osa väestöstä on kuitenkin syntynyt perintötekijöillä,
jotka johtavat haitalliseen ja kontrolloimattomaan alkoholin käyttöön,
mikäli ympäristötekijät ovat suotuisat.
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että alkoholin kohtuukäyttö
suojaisi koronaaritaudeilta. Nämä olettamukset perustuvat
alkoholin hyvänlaatuista kolesterolia nostattavaan vaikutukseen.
Epidemiologisesti on havaittu, että nämä taudit ovat
harvinaisempia kohtuukäyttäjillä raittiisiin verrattuna.
Tässä yhteydessä on myös esitetty, että punaviini
olisi muita alkoholijuomia terveellisempää. Valitettava tosiasia
on kuitenkin, että kaikissa näissä tutkimuksissa vertailukohteena
ovat perusraittiit ihmiset, jotka saattavat jollakin muulla tavalla
edustaa sydäntaudeille altista ryhmää. Ennen kuin eriasteista
kohtuukulutusta on keskenään validisti verrattu, on liian
aikaista vetää varmoja johtopäätöksiä.
Vastuu
Yhteiskunnan tehtävä on vaikuttaa järkevästi ympäristöömme
siten, että alkoholin haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet.
Tämä on huomioitava puhuttaessa alkoholin hyvistä ja
huonoista puolista. Mitä virallisempi yhteys on, mitä enemmän
potentiaalisia väärinkäyttäjiä kohteena on,
mitä vaikutusvaltaisempi tilaisuus on, sitä enemmän puhumisen
täytyy perustua tosiasioihin ja
toisen palstan alkuun
|
|
objektiivisuuteen. Kun puhutaan myönteisistä
vaikutuksista, on muistettava, ettei kaikkia vaikutuksia voi saada ilman,
että juominen kehittyy hallitsemattomaksi. Myönteisistä,
rentouttavista vaikutuksista puhuttaessa on myös hyvä muistaa,
ettei alkoholin käyttö saisi muodostua ainoaksi häiritseviä
estoja poistavaksi tavaksi.
Uusi alkoholimainontalaki, joka sallii alle 22%:sten alkoholijuomien
mainonnan on esimerkki yhteiskunnan vastuun epäonnistumisesta.
Prosenttiraja ei perustu logikkaan, sillä missään ei
ole osoitettu, että alkoholijuomien väkevyydellä olisi
yhteyttä haittavaikutuksiin. Lain mukaan ei myöskään
saa puhua alkoholista hyvää, mikä käytännössä
tarkoittaa laillistettua kaksinaismoraalia.
Toinen kyseenalainen esimerkki vastuusta on tapaus, jossa lääkäritutkija
medioiden välittämänä esitti omiin tutkimustuloksiinsa
nojaten, että jopa viisi alkoholiannosta päivää
kohti suojaa sydäntä haittavaikutuksilta. Väite perustui
siihen, että 2-5 paukkua päivittäin juoneilla oli vähemmän
sydänsairauksia kuin yli 5 paukkua juovilla tai perusraittiilla.
Tutkijalla ei tässä tapauksessa ollut mitään mahdollisuutta
vetää erikseen johtopäätöksiä 4-5 paukun
vaikutuksesta, koska nämä oli yhdistetty 2-5 paukun ryhmään,
josta valtaosa oletettavasti kuului 2-3 paukun kohtuukäyttäjiin.
Nykyisyys ja tulevaisuus
Ajan henki on tärkeä sosiologinen tekijä, joka vaikuttaa
siihen, mitä ja millä tavalla puhutaan. Mikäli yleinen
liberalisointi ja siitä seuraavat alkoholipoliittiset toimet lisäävät
alkoholin kulutusta, haittavaikutukset kasvavat siihen pisteeseen saakka,
että taas tulee rajoitusten aika, jota puolestaan seuraa uusi liberalisoitumisvaihe
jne. Nykyisessä liberaalimmassa ajan hengessä useat tiedotusvälineet
ovat puhuneet motolla "holhouksesta vapauteen" korostaen alkoholin
hyviä puolia, mutta samalla unohtaen haittapuolet. Totuus on, että
alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvat haittavaikutukset
ovat lisääntymässä.
Ennusteeni on, että tulevaisuudessa kuullaan myös paljon
ns. hyviä uutisia (tai ainakin vähemmän pahoja) erinäisistä
alkoholijuomatyypeistä. Tämä on osa sylttytehtaiden markkinointia
ja toivottavaa on, että tämä myös perustuu todellisiin
alan tutkimustuloksiin. On selvää, että yhdenkin hyvän
vaikutuksen osoittaminen käytetään hyväksi viimeiseen
pisaraan.
Väitetään, että alkoholi on viisaiden juoma. Myös
siitä hyvää puhuminen vaatii viisautta.
Peter Eriksson, Alkon biolääketieteen osasto
(90) 133 2608
|
