|
Vanhusten terveystarkastuksissa havaitaan usein piileviä sairauksia,
ja he kokevat tarkastukset tarpeellisina. Vakuuttava seurantatutkimuksiin
perustuva näyttö laaja-alaisten terveystarkastusten hyödyllisyydestä
kuitenkin puuttuu.
Vanhusten terveydentilan selvityksiä on tehty 1960-luvulta alkaen.
Niissä on todettu kroonisten ja piilevien sairauksien yleisyys.
Yleisiä ovat olleet myös ylidiagnostiikka ja liikalääkintäisyys.
Elinympäristöä ja elintapoja muuttamalla voitaisiin kuitenkin
hidastaa toimintakyvyn heikentymistä.
Tavoitteet ja toteuttamistavat
Vanhusten terveystarkastusten ensisijainen tavoite ei niinkään
ole elämän pidentäminen kuin terveyden ja hyvän
elämänlaadun säilyttäminen, vaikean toimintakyvyttömyyden
lykkääminen mahdollisimman myöhään, sosiaalisten
siteiden vahvistaminen ja hoitavien henkilöiden tukeminen.
Vanhusten terveystarkastuksia tehdään suuntaamattomina sekä
riskiryhmiin suunnattuina seulontoina. Suunnattu seulonta tehdään
säännöllisinä terveystarkastuksina tai sairausvastaanoton
yhteydessä laajempana terveydentilan ja toimintakyvyn selvityksenä.
Terveystarkastuksia ei tulisi tehdä, jos jatkohoitoa ei ole järjestetty.
Seulontatutkimukset eivät myöskään ole aiheellisia,
jollei poikkeava löydös johda toimenpiteeseen.
Löydökset
Suunnatut terveystarkastukset paljastavat usein poikkeavuuksia ja
johtavat lisäselvityksiin. Esimerkiksi Helsingin vanhustutkimuksessa
uusia tutkimustarpeita havaittiin joka kolmannella 75-85 -vuotiaasta.
Röntgenkuvaukseen lähetettiin 10-15 prosenttia tutkituista
ja laboratoriolähetteen sai ainakin yksi viidestä. Yksi kymmenestä
sai lähetteen erikoislääkäriin konsultaatioon. Fysioterapiaa
tarvitsi vajaat viisi prosenttia, toimintaterapiaa vain aniharva.
Odotusten vastaisesti kotiavun, kotisairaanhoidon tai päiväsairaalan
tarvetta ei ilmennyt. Useammalta kuin joka neljänneltä löytyi
merkittävä uusi sairaus. Tavallisimpia olivat muistihäiriöt,
masennus, korkea verenpaine ja Parkinsonin oireyhtymä.
Varsin huomattavassa osassa tavallisimpia sairauksia hoitotavoitteita
ei ollut saavutettu. Vajaahoitoa esiintyi erityisesti kohonnutta verenpainetta,
TULE-vaivoja, depressiota ja sokeritautia potevilla sekä iäkkäillä
Parkinson-potilailla. Tämän takia lääkitystä
lisättiin useammin kuin vähennettiin.
toisen palstan alkuun
|
|
Myös muissa vanhusten väestötason
selvityksissä 30-40 prosentilta on löydetty piilevä sairaus.
Hyödyt
Valtaosa vanhuksista pitää terveystarkastuksia tarpeellisina
ja hyödyllisinä, kun lääkäreiden käsitykset
vaihtelevat. Helsingin vanhustutkimuksessa laaja-alainen terveystarkastus
arvioitiin useimmiten tarkoituksenmukaiseksi.
Terveystarkastuksista koettu hyöty näyttää suurelta,
mutta monen niihin liittyvän hoidon vaikuttavuudesta kaivattaisiin
selkeämpää osoitusta. Tupakoinnin lopettaminen on hyödyllistä
vielä vanhanakin, influenssa- ja pneumokokkirokotteet ovat tehokasta
sairauden ehkäisyä, PAPA-tutkimuksia ja mammografiaa suositellaan
70:een ikävuoteen saakka. Verenpainemittaukset ovat aiheellisia
ainakin 85-vuotiaaksi, myös näön ja kuulon seulonta kannattaa.
Osa kaatumisistakin on ehkäistävissä.
Oireettomien vanhusten verensokerin seulonta, lipiditutkimukset ja
virtsan bakteeriviljelyt katsotaan hyödyttömiksi. Paksusuolen
syövän ja eturauhasen syövän seulontojen hyödyllisyydestä
kaivataan lisäosoitusta. Toimintakyvyn häiriöiden seulonta
ja niiden varhaiskuntoutus on arvioitu kannattavaksi, mutta tutkimuksellinen
näyttö puuttuu. Vanhusten kaltoinkohtelu arvioidaan yleiseksi,
mutta ennen seulontasuosituksia tarvitaan näyttöä hoidon
vaikuttavuudesta.
Haitat
Terveystarkastusten ja niiden toimenpiteiden vaikutukset voivat olla
myös epätoivottavia, esimerkkinä vaikkapa dementian seulonta.
Dementian kulkuun ei voida vaikuttaa olennaisesti, sukulaiset hätääntyvät,
väärä positiivinen diagnoosi voi vaikuttaa haitallisesti
muiden suhtautumiseen vanhukseen. Muistihäiriöisen elämään
puuttuminen voi johtaa myös täysin epätoivottuun tulokseen:
esimerkiksi yksinasuviin dementoituneisiin vanhuksiin kohdistettu hyvää
tarkoittava aktiviteetti näyttäisi pikemminkin aikaistavan
laitoshoidon tarvetta kuin lykkäävän sitä.
Mitä pitäisi tehdä?
Huomio kannattaa kiinnittää sellaisten sairaustilojen selvittämiseen,
jotka ovat yleisiä, joiden aiheuttama sairaalloisuus on huomattava
ja jotka on helppo havaita. Erityisesti pitäisi etsiä vähäoireisia
sairauksia, joihin hoito on tarjolla.
Jaakko Valvanne, Kustaankartano
(90) 752 6332
|
