|
Suomessa poistetaan vuosittain noin 10 000 naiselta kohtu, lähes
90 prosentilla se poistetaan hyvänlaatuisesta syystä. Vain
joka kymmenes leikkaus tehdään genitaalialueen syövän
vuoksi.
Joka viides suomalainen 4564 vuotias nainen on ollut kohdunpoistoleikkauksessa,
jolloin voidaan poistaa myös toinen tai molemmat munasarjat tai
jättää kohdun kaulaosa jäljelle (ns. subtotaalinen
kohdunpoisto). Kohdunpoiston aluevaihtelu on Suomessa yli kolminkertaista,
kuten monessa muussakin maassa. Kohdunpoistoleikkauksen vaihtelusta
sosioekonomisen aseman mukaan on aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia
tuloksia.
Tutkimuksessa käytettiin sairaaloiden poistorekisteriä vuodelta
1988, joka yhdistettiin vuoden 1987 väestölaskentatietoihin.
Mukaan otettiin vain hyvänlaatuisista syistä tehdyt kohdunpoistot.
Sairaaloiden poistorekisteriin vuonna 1988 ilmoitettiin 8 663 kohdunpoistoa,
joiden määrä suhteutettiin väestöön. Ilmaantuvuus
vakioitiin iän ja sairaaloiden toiminta-alueen vaikutuksen mukaan.
Sosioekonomisina indikaattoreina käytettiin perhekokoon suhteutettuja
tuloja, ammattiasemaa ja koulutusta.
Myomat yleisimpiä ylempään sosioekonomiseen asemaan
kuuluvilla
Kohdunpoiston ilmaantuvuus vuonna 1988 oli 65/10 000 naista. Se oli
korkein alemmilla toimihenkilöillä, työntekijöillä,
keskitason koulutuksen saaneilla ja korkeimpaan tuloryhmään
kuuluvillla naisilla. Puolet kohdunpoistoista oli tehty myoman, kohdun
hyvänlaatuisen lihaskasvaimen vuoksi. Matalan sosioekonomisen aseman
omaaville naisille oli
toisen palstan alkuun
|
|
tehty enemmän syövän vuoksi kohdunpoistoja,
ylempään sosioekonomiseen asemaan kuuluville kaksinkertainen
määrä myomaleikkauksia. Keskimääräinen
kohdunpoistoikä vaihteli merkittävästi leikkaustyypin
ja sosioekonomisen aseman mukaan. Korkeimpaan tuloryhmään
kuuluvat naiset olivat kohtua poistettaessa nuorempia kuin muihin tuloryhmiin
kuuluvat naiset.
Suuret tulot, kohtu pois
Kohdunpoiston todennäköisyys lisääntyi tulojen
lisääntyessä. Koulutus ja ammattiasemaryhmien väliset
erot kohdunpoiston yleisyydessä eivät olleet tilastollisesti
merkitseviä. Vaikka erikoismaksuluokassa ja yksityissairaaloissa
tehdyt kohdunpoistot eriytettiin omaksi luokakseen, kohdunpoiston yleisyyden
tuloryhmittäisyys säilyi. Erikoismaksuluokan ja yksityissairaalapotilaiden
osuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi sosioekonominen asema,
riippumatta käytetystä sosioekonomisesta indikaattorista.
Aiemmin tehdyissä englantilaisissa tutkimuksissa alempiin sosiaaliryhmiin
kuuluneet naiset olivat olleet useimmin kohdunpoistoleikkauksessa. On
mahdollista, että ylempiin tuloryhmiin kuuluvat naiset käyttävät
yleensä enemmän gynekologipalveluja, jolloin he saavat helpommin
kohdunpoistolähetteen. Hoidon epätasaisen sosioekonomisen
jakautumisen vuoksi lisätutkimuksia kaivataan gynekologipalvelujen
saatavuudesta ja kohdunpoiston indikaatioista.
Riitta Luoto, KTL
(90) 47 441
Ilmo Keskimäki, Stakes
Antti Reunanen, KTL
|
