|
Vastoin oletuksia FINRAVINTO 1992 -tutkimuksessa rasvan saannin
todettiin olevan samanlaista kaikissa koulutusryhmissä. Hyvin koulutetut
saivat ruoastaan vähemmän ravintoenergiaa, enemmän C-vitamiinia
ja karotenoideja. Muutoin koulutusryhmien väliset erot olivat pieniä.
Hyvin koulutettujen ruokavalio ei ollut johdonmukaisesti terveellisempi
kuin vähän koulutettujen.
Vähän koulutettujen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin
on korkeampi ja heidän riskitekijätasonsa - seerumin kolesteroli
ja painoindeksi - ovat epäedullisempia kuin hyvin koulutettujen.
Yleinen käsitys on, että hyvin koulutetut myös syövät
muita terveellisemmin, koska he 'ymmärtävät' valita vähärasvaisia
tuotteita. He välttävät kulutusmaitoa ja voita, mutta
suosivat tuoreita kasviksia. Yksittäisten elintarvikkeiden käyttötottumukset
eivät kuitenkaan anna kuvaa koko ruokavalion laadusta. Sen arvioimiseksi
pitää tutkia ruoan käyttöä ja ravintoaineiden
saantia.
Kansanterveyslaitoksen FINRAVINTO 1992 tutkimukseen osallistuneet
870 miestä ja 991 naista pitivät ruokapäiväkirjaa
kolmen päivän ajan 1992. Näin voitiin mitata ruoan käyttöä
ja ravintoaineiden saantia.
Naiset saivat energiaa kaikissa koulutusryhmissä yhtä paljon.
Tästä huolimatta ylipainoisia oli eniten alimmassa koulutusryhmässä.
Miehistä vähän koulutetut saivat eniten energiaa. Koska
vähän koulutetut miehet sekä syövät enemmän
että liikkuvat vähemmän kuin hyvin koulutetut, he ovat
lihavampia.
Ei koulutuseroja ravintoaineissa
Ruokavalion laadun parhaana mittarina pidetään energiaravintoaineiden
eli rasvan, proteiinien ja hiilihydraattien osuutta kokonaisenergiasta;
mitä suurempi osa energiasta tulee rasvasta, sitä epäterveellisempi
ruokavalio yleensä on.
Näiden ravintoaineiden osuudet olivat kaikissa koulutusryhmissä
yhtä suuret. Tämän perusteella saattoi jo ennustaa, että
koulutuserot olisivat pieniä muussakin ravinnonsaannissa. Kalsiumin,
raudan ja kuidun saannissa ei todettu lainkaan koulutusryhmittäisiä
eroja. Kahden antioksidantin, C-vitamiinin ja karotenoidien osuus oli
selvästi
toisen palstan alkuun
|
|
korkeampi ylemmässä kuin alemmassa koulutusryhmässä.
Koulutetut vaihtoivat voin juustoon
Koulutusryhmien välillä ei havaittu eroja kokonaisrasvan
tai tyydyttyneen rasvan saannissa. Hyvin koulutetut käyttivät
enemmän rasvatonta maitoa ja vähemmän voita leivän
päällä, mutta saivat muita ryhmiä enemmän rasvaa
juustosta ja makeisista. Vaikka rasvan lähteet vaihtelivat koulutusryhmien
mukaan, eri rasvalaatujen yhteenlaskettu osuus oli suurin piirtein sama
joka ryhmässä.
Koulutusryhmien erot olivat suurempia ruoan käytössä
kuin ravintoaineiden saannissa. Ylemmässä koulutusryhmässä
kulutettiin enemmän juustoa, kasviksia, hedelmiä, tuoremehua
ja makeisia, mutta vähemmän maitoa, leipää, voita
leivän päällä, perunaa (naiset) ja liharuokia (naiset)
kuin alemmassa. Hyvin koulutettujen ruoka vastasi tietyiltä osin
- runsaasti hedelmiä ja kasviksia, vähän voita - paremmin
ravintosuosituksia kuin vähän koulutettujen. Toisaalta hyvin
koulutetut käyttivät leipää ja perunaa (naiset)
vähemmän kuin muut, vaikka näiden elintarvikkeiden osuutta
pitäisi nykysuositusten mukaan suurentaa.
Kolesterolieroja mutta ei rasvan
Hyvin koulutettujen ruoan käyttö ei ollut, varsinkaan ravintoaineiden
saanti, johdonmukaisesti lähempänä ravintosuosituksia
kuin vähän koulutettujen. Aikaisemminkin on todettu, että
sosiaaliluokkien väliset erot ravintoaineiden saannissa ovat pienempiä
kuin ruoan käytössä. Tässä suhteessa tutkimustulos
vastasi odotuksia.
Tulos rasvan saannin samanlaisuudesta kaikissa koulutusryhmissä
oli odotusten vastainen, sillä seerumin kolesteroliarvot vaihtelivat
koulutusryhmittäin. On mahdollista, että ruokapäiväkirjamenetelmä
ei paljastanut koulutusryhmien välisiä eroja. Ja sekin on
mahdollista, että kolesteroliarvojen koulutusryhmittäiset
erot johtuvat jostain muusta ravintotekijästä, esimerkiksi
liiasta energiasta.
Eva Roos,
Ritva Prättälä, KTL
(90) 47 441
|
