|
Terveyttä vahingoittavat, uusintavat ja ylläpitävät
tekijät kohtaavat eri tavalla eri sosiaaliryhmiin kuuluvat ihmiset
niin elämänkaaren aikana kuin jo ennen syntymää.
Sosiaaliryhmittäiset terveyserot syntyvät monien eri tekijöiden
yhteisvaikutuksesta ja kulkevat sukupolvesta toiseen.
Elämänkaarensa aikana yksilö altistuu jatkuvasti tekijöille,
jotka vahingoittavat hänen terveyttään tai ylläpitävät
ja vahvistavat sitä. Monet tekijät vaikuttavat terveyteen
jo ennen syntymää ja hedelmöittymistä.
Tupakointi periytyy
Tupakoiminen on keskimääräistä yleisempää
alemmissa sosiaaliryhmissä ja vähän koulutetuilla. Alempiin
sosiaaliryhmiin syntyvistä suurempi osa altistuu tupakansavun haitta-aineille
jo ennen syntymää. Tupakoivien äitien lapsilla on useita
terveysongelmia ja haitallisten vaikutusten on arveltu kestävän
kouluikään. Kun vanhemmat tupakoivat, sairastavat lapset ensimmäisten
elinvuosien aikana runsaammin mm. hengitysteiden infektioita. Osa näistä
infektioista johtaa hengitysteiden vaurioihin ja seuraukset näkyvät
aikuisena. Lapset oppivat tupakoinnin mallioppimisen kautta vanhemmiltaan.
Heikko koulumenestys heijastuu
Alempien sosiaali- ja koulutusryhmien lapset lopettavat keskimääräistä
useammin koulun pakollisen peruskoulun jälkeen tai käyvät
vain lyhyen ammattikoulutuksen. Myös koulumenestys on keskimääräistä
huonompaa. Tästä seuraa, että he aikuisena ajautuvat
alempiin sosiaaliryhmiin ja altistuvat muita useammin haittatekijöille.
Näissä nuorisoryhmissä tupakointi omaksutaan jo varhain.
Juuri nämä ryhmät omaksuvat myös monet muut haitalliset
terveystottumukset, joiden vaikutukset sitten heijastuvat keski-iän
korkeana sairastuvuutena ja varhaisena kuolleisuutena.
toisen palstan alkuun
|
|
Aikuisiässä tupakointi vaikuttaa paitsi
useiden tautien syntyyn, myös monien tautien hoitoennusteeseen.
Alemmilla, runsaasti tupakoivilla sosiaaliryhmillä, on usein huonompi
hoitoennuste. Mahdollisesti huonosti itsensä ilmaiseva duunari
ei saa samaa hoitoa ja huolenpitoa kuin hyvin koulutettu ja vaatimuksensa
selkeästi lääkärien "kielellä" ilmaiseva
ylempi toimihenkilö.
Terveysura ja koti
Tupakoinnin, alkoholin ja muiden tekijöiden aiheuttamat varhaiset
kuolemat johtavat isättömiin (joskus äidittömiin)
perheisiin ja lasten ja nuorten heikkoon asemaan. Tämä tapahtuu
muita useammin alemmissa sosiaaliryhmissä. Vaikutukset heijastuvat
seuraavaan sukupolveen.
Yksilöt ajautuvat erilaisille terveysurille usein jo ennen syntymää.
Terveysuran määräytymisessä sosiaaliryhmä on
tärkeä tekijä. Ylempiin sosiaaliryhmiin syntyvillä
lapsilla on keskimäärin "paremmat eväät"
myös terveysuransa luomiseen kuin alempiin sosiaaliryhmiin syntyvillä.
Myöhemmin heillä on paremman koulutuksensa ja suurempien taloudellisten
resurssiensa ansiosta paremmat mahdollisuudet kontrolloida elämäänsä,
järjestää työtään ja vapaa-aikaansa terveyttä
ylläpitävästi kuin alemmilla sosiaaliryhmillä. Ihminen
voi itse vaikuttaa vain osaan niistä tekijöistä, jotka
kuluttavat tai uusintavat hänen terveyttään.
Terveyspolitiikan kannalta olennainen kysymys on, onko mahdollista
katkaista tämä terveysuran sosiaalinen "määräytyminen"
ja hypätä uralta toiselle. Nämä kysymykset koskettavat
mitä todennäköisimmin yhteiskuntamme perusrakenteita
ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan sekä tietoa että poliittista
tahtoa.
Arja Rimpelä,
The Nordic School of Public Health, Ruotsi
990-46-31-69396
|
