Suun terveys - epätasa-arvon osoitin

Lähes joka toisella suomalaisella on reikiä hampaissaan. Hammaskaries on toki viime vuosina vähentynyt varsinkin lapsilla ja nuorilla, muttei suinkaan sellaista vauhtia, mitä julkisesti on uskoteltu. Koululaisten hampaista löytyy vuosittain uusia ja uusia reikiä, joskin vain 10 prosentilla niitä löytyy todella runsaasti.

Kaikille tarkoitettu lakisääteinen lasten ja nuorten hammashoito on lähes poistanut aiemmin havaitut suuret alueelliset ja sosioekonomiset sairastavuuserot. Eroja synnyttävät nyt hammashoitotyön sisällölliset valinnat ja hoitoratkaisut.

Kolmen vuoden seurantaaikana helsinkiläiskoululaisten hampaisiin tuli reikiä sitä vähemmän, mitä enemmän kyseisen terveyskeskuksen alueella oli panostettu hammaskarieksen ehkäisyyn. Näiden alueiden sosiaalisen rakenteen perusteella olisi voinut odottaa vallan muuta. Sosiaalisten tekijöiden mahtia pystyttiin murtamaan ehkäisyyn painottuvalla vahvalla hoitolinjauksella.

Joka toisella aikuisella kariesta

Aikuisillakin hammaskaries on merkittävä tauti, vaikka toisena valtailmiönä alkavat suussa näkyä myös iensairaudet. Kelan Mini Suomitutkimuksen mukaan 1970 ja 80lukujen taitteessa joka toisella suomalaisella aikuisella oli kariesta ja joka kolmannella vakava iensairaus. Hoitamattomana tai vajaasti hoidettuna kumpikin voi johtaa hampaiden menetyksiin ja siten suun toimintakyvyn heikkenemiseen.

Yleisimmät suun sairaudet ovat suurelta osin elämäntapasairauksia ja niiden esiintyminen on vahvasti yhteydessä kyseisen henkilön omiin terveystapoihin ja tottumuksiin sekä päivittäin tekemiin terveysvalintoihin. Keskeinen vaikuttamishoito perustuu henkilön omien terveystapojen ja tottumusten muokkaamiseen. Sen myötä kehittyvä oman suun terveyden hallintakyky auttaa koko elämän ajan.

toisen palstan alkuun

Suun terveydelle otollisten terveystapojen omaksuminen on vahvasti yhteydessä aikuisten koulutustasoon. Pidemmän koulutuksen saaneet toteuttavat päivittäistä hoitoaan paremmin kuin muut. Onnistunut omahoito näkyy eroina suun terveydessä: ahkerasti hampaitaan harjaavilla aikuisilla on enemmän omia hampaita ja vähemmän reikiä kuin samanikäisillä, mutta harvemmin hampaitaan harjaavilla. Sosiaaliset erot aikuisten suun terveydessä heijastavatkin paljolti heidän erilaista kykyään ja haluaan toteuttaa omahoitoa. Samalla koulutustasolla olevillakin omahoidon toteutus näkyy eroina suun terveydessä: se on sitä parempi, mitä useammin hampaita harjataan.

Innokasta paikkaamista

Hammashoidon sisällölliset hoitoratkaisut ja päätökset heijastuvat myös aikuisten suunterveyteen. Toistaiseksi hammaslääkärit ovat olleet innokkaita paikkaamaan hampaita ehkäisevän hoidon jäädessä vähemmälle huomiolle. Lähes puolet kaikesta Kelan korvaamasta hammashoidosta oli paikkausta 1980luvulla ja on yhä vielä. Ruotsissa hammashoitovakuutus korvaa osan kaikista hammashoitokuluista, myös ehkäisyhoidosta, mutta sielläkin paikkaushoito jatkuu: jokaiselle hoidossa käyneelle aikuiselle tehdään lähes kaksi paikkaa. Luku on vain hieman pienempi, kuin olisi voinut odottaa aikuisten kariessairastavuuden perusteella Suomessa.

Muutosta tarvitaan

Tässä on muutosviestiä sekä hammashoidon ammattilaisille että valtakunnan terveyspolitiikasta vastaaville päättäjille. Haaste ammattikunnalle on se, miten terveysneuvonta saadaan muillekin kuin koulutetuimmille. Viesti päättäjille kuuluu: omahallintaista suun terveydenhoitoa tulisi kaikin keinoin tukea ja kehittää. Se on pitkällä aikavälillä edullisinta hammashoitoa.

Miira Vehkalahti, Helsingin yliopisto
(90) 1912 7301
miira.vehkalahti@helsinki.fi