|
Suomen talousvaikeudet ovat toistaiseksi aiheuttaneet yllättävän
vähän haitallisia seurauksia terveyteen. On kuitenkin odotettavissa,
että syrjäytyneet ihmisryhmät, kuten esimerkiksi vähän
koulutetut työttömät miehet, alkavat lähivuosina
tai viimeistään 2000luvulla potea toimettomuuden haitallisia
seurauksia.
Talousvaikeuksien edessä natisevassa Suomessa moni ihmisryhmä
on joutunut kokemaan olojensa huononemisen. Laman myötä
entistä suurempi osa työvoimasta on syrjäytynyt työmarkkinoilla,
ja eräiden työssä vielä olevien ryhmien (erityisesti
huonosti koulutettujen työntekijöiden ja mm. maanviljelijöiden)
toimeentulo on heikentynyt tai heikentymässä. Myös
nuorten tulevaisuuden näkymät ovat nyt aikaisempaa huomattavasti
synkemmät.
Korviketoimintoja
Eräät tutkimushavainnot vahvistavat sen, että toimettomuus
johtaa ainakin osan terveyden kannalta turmiollisiin korviketoimintoihin.
Niiden seuraukset näkyvät jo nyt osittain, mutta suuri merkitys
näkynee tilastoissa viimeistään 2000luvun alussa. Nykymenolla
saatetaan tuottaa runsaasti nuoria eläkeläisiä ja nähdä
nuorten kuolleisuuden kääntyvän kasvuun.
Vähän kouluja käyneiden nuorten ja nuorten aikuisten
miesten tilanne lienee terveydellisesti uhkaavin. Traditionaalisen
työläis ja maalaiskulttuurin perinteiden mukaaan miesten
ei tarvitse kouliintua, ja he voivat käyttää myös
raavaan miehen nautinnot "raskas työ vaatii raskaat huvit".
Mutta miehen arvo on aina riippunut työnteosta. Kun työtä
ei ole, itsetunto saa kolhuja, ja niiden paikkaamiseen tarvitaan mm.
nautintoaineita. Syntyy selviytymisen negatiivinen noidankehä,
jossa kiinteän päiväjärjestyksen puute mahdollistaa
senhetkisen "hyvinvoinnin" tulevaisuuden pahoinvoinnin kustannuksella.
Päiväjärjestys työttömille
Kaksi paljon resursseja nielevää tapaa olisi käytettävissä:
töitä kaikille kykeneville ja yksilöterapiaa sitä
tarvitseville. Nämä pelastaisivat
toisen palstan alkuun
|
|
suuren osan uhanalaisista, mutta ovat kuitenkin
nykytilanteessa mahdottomia.
Halvempi ja tehottomampi, mutta kenties toteutettavissa oleva vaihtoehto
olisi päiväjärjestys ja positiiviset selviytymiskokemukset.
Tämä voitaisiin toteuttaa niin, että työttömyyskorvaus
voitaisiin pitää vaikka työttömät osallistuisivat
yhteisönsä hyvinvoinnin parantamiseen. He voisivat kunnostaa
elinympäristöään tai osallistua sellaiseen toimintaan,
joka edistää kuntalaisten terveyttä. Kuntien kasvavat
verotulot sallisivat vähitellen myös työttömien
vapaaaikaan ja hyviin harrastuksiin sijoittamisen. Niistä voisi
joillekin kasvaa elinkeino.
Terveydenhuolto voisi terästäytyä
Terveydenhuolto voisi edistää syrjäytyneiden terveyttä.
Sairauksien ja vammojen hoitamisen ohella voitaisiin myös ohjata
toteutettavaan toimintaan. Toiminnan käynnistyttyä voitaisiin
myös auttaa muuttamaan terveyskäyttäytymistä. Terveydenhuollon
toinen tärkeä tehtävä on jatkuvasti viestiä
väestön hyvinvointi ja terveysongelmista kuntien päättäjille.
Terveydenhuollon sisällä tulisi myös säilyttää
usko omiin toimintamahdollisuuksiin ja toiminnan positiivisiin seurauksiin.
Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveystottumuksia
koskevassa tutkimuksessa ei toistaiseksi havaittu erityisen suuria eroja
työllisten ja työttömien välillä. Myöskään
muissa tutkimuksissa ei ole pystytty näyttämään
laman ja työttömyyden haitallisia seurauksia. Terveyskasvatustutkimuksen
yksikössä käynnissä olevan tutkimuksen mukaan mm.
nautintoaineiden käytössä, ruokavalion koostumuksessa
tai painon kehityksessä ei ole havaittu hälyttäviä
eroja. Käytetyt mittarit ovat kuitenkin karkeita ja työttömät
jättävät vastaamatta yleisemmin kuin muu väestö.
Tulevaisuudessa joudutaan panostamaan työttömien ja muiden
syrjäytyneiden ryhmien terveyskäyttäytymisen tutkimukseen.
Määrää mittaavien menetelmien lisäksi tarvitaan
laadullisia menetelmiä.
Antti Uutela, KTL
(90) 474 4619
|
