|
Kroonisten sairauksien riskitekijöiden ehkäisyssä
käytettyjä viestintämenetelmiä voidaan periaatteessa
käyttää myös muiden terveysongelmien vähentämiseksi.
Yhdysvalloissa on kokeiltu roolimallien ja vapaaehtoisten "terveysvaikuttajien"
käyttöä HIV:n ehkäisyssä vaikeasti tavoitettavien
väestöryhmien keskuudessa. Parhaillaan Kolumbiassa on menossa
tutkimus, jossa sovelletaan samoja joukkoviestinnän periaatteita
väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen.
Pohjois-Karjala -projektin keskeisiä viestintämenetelmiä
olivat roolimallien käyttö televisio-ohjelmissa ja vapaaehtoisten
''terveysvaikuttajien" hyödyntäminen katsojia rohkaistaessa
yrittämään roolimallien muutoksia. Taustalla oli sosiaalipsykologisiin
teorioihin perustuva terveyskäyttäytymisen muutoksen malli.
Yksi keskeisistä ajatuksista oli, että asennemuutokset ja
taitojen omaksuminen vaikuttavat terveyskäyttäytymisen muuttumiseen,
ja että terveysvaaroista kertomisella ei sellaisenaan juuri ole
vaikutusta käyttäytymiseen. Toinen tärkeä teoreettinen
lähtökohta oli, että roolimallien esimerkillä on
paljon keskeisempi merkitys havaintoihin perustuvassa oppimisessa kuin
autoritaarisilla neuvoilla. Tätä roolimalleihin perustuvaa
muutosprosessia voidaan parhaiten vauhdittaa konkreettisilla kuvauksilla
ihmisten asennemuutoksista tai taitojen oppimisesta. Tositapahtumien
kuvauksiin perustuva journalismi arvioitiinkin parhaaksi mallioppimisen
menetelmäksi.
Toinen keskeinen ajatus oli, että roolimalleiksi omassa sosiaalisessa
yhteisössään tehdyt "tavalliset ihmiset" ovat
tehokkaampia vaikuttajia kuin terveysneuvontaa antavat ammattilaiset.
Lisäksi arvioitiin, että lainsäädäntö
(tupakan hintapolitiikka) ja ympäristötekijät (erilaisten
tuotteiden saatavuus) ovat tärkeitä käyttäytymistä
ohjaavia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa tiedotuksella
ja ruohonjuuritason toimin.
Roolimalleja HIV:n ehkäisyyn
Näiden periaatteiden käyttökelpoisuutta testattiin
USA:ssa tutkimuksessa, jossa pyrittiin ehkäisemään HIV:n
leviämistä. Kohderyhmänä olivat erilaiset vaikeasti
tavoitettavat henkilöt, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjät
ja heidän sukupuolipartnerinsa, prostituoidut, katunuoret ja ei-julkisesti
homoseksuaalit miehet.
Sarjakuvien muodossa esitettyjen roolimallien avulla pyrittiin vaikuttamaan
asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vapaaehtoisista tukihenkilöistä
koottiin verkosto, joka kokemusten mukaan onnistui tavoittamaan suuren
osan kohteena olleista ryhmistä. Tutkimuksen valmistelussa ja toteutuksessa
hyödynnettiin Suomen "Terveyden Avaimet" -televisiosarjan
ja Pohjois-Karjala -projektin kokoaman terveysvaikuttajaverkon kokemuksia.
Viestintään perustuva roolimallien käyttö ja vapaaehtoisverkko
sekä kondomien jakaminen on osoittautunut tehokkaaksi yhteisötason
HIV-ehkäisyssä. Epäsuositut kulttuurivähemmistöt,
joilla on suuri HIV-infektion vaara, eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain
kansanterveystyössä
toisen palstan alkuun
|
|
erityisessä suosiossa ja ehkäisyohjelmia
on vaikea jatkaa. Esimerkiksi Dallasissa jouduttiin osa HIV-ehkäisyohjelmaa
lopettamaan poliittisten paineiden vuoksi. Moraaliin vedoten pidettiin
ohjelmassa kuvatun seksuaalikäyttäytymisen esittämistä
sopimattomana.
Väkivaltaa ehkäistään kavereiden avulla
Pohjois-Karjala -projektissa ja HIV-ehkäisytutkimuksissa käytettyjä
käyttäytymistieteellisiä menetelmiä on periaatteessa
mahdollista soveltaa myös väkivallan ehkäisyyn. Houstonissa
Teksasissa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin samanlaista ikätoverivaikuttajien
verkkoa kuin Pohjois-Karjalan nuorisoprojektissa 1980-luvulla. Ohjelman
avulla pystyttiin vähentämään jonkin verran teini-ikäisten
koululaisten väkivaltaista käyttäytymistä.
Calin kaupungissa Kolumbiassa, jossa murhien määrä
on maailman korkein, on käynnistetty kokeiluohjelma väkivaltaisen
käyttäytymisen vähentämiseksi. Tutkimusta varten
luodaan epidemiologinen seurantajärjestelmä ja tehdään
säännöllisiä väestötutkimuksia. Tutkimukset
ja seuranta toteutetaan Calin lisäksi vertailualueella ja lisäksi
kerätään valtakunnallista tietoa, jotta muutoksia kokeilualueella
voidaan arvioida. Calissa pyritään tehostamaan intensiivisesti
poliisi- ja oikeuslaitoksen toimintaa ja muuttamaan väestön
ristiriitojen ratkaisukeinoasenteita.
Väkivallan ehkäisyohjelma liitetään muihin meneillään
oleviin ja suunniteltuihin ohjelmiin, joiden tavoitteena on muiden terveysriskien
vähentäminen. Ohjelmalla pyritään myös sydän-
ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen, sillä
krooniset sairaudet ovat Kolumbiassa väkivaltakuolemien ohella
keskeisimpiä kuolinsyitä. Myös huumeiden käytön
ehkäisyssä sekä tupakoinnin lopettamisen ja ruokavaliomuutosten
kannustamisessa käytetty viestintä pohjautuu myönteisten
roolimallien esittämiseen ja tukihenkilöverkoston toimintaan.
Viestintämenetelmät on räätälöity sellaiseen
terveyden edistämisohjelmaan sopivaksi, jossa pyritään
vaikuttamaan useisiin erilaisiin ongelmiin yhtenäisellä tiedotuksella.
Viitteet:
McAlister A. Population behavior change: A theory-base approach. Journal
of Public Health Policy, 1991;12:345-361.
McAlister A. Behavioral Journalism: Beyond the marketing model for
health communication. Am J Public Health, in press.
O'Reilly KR, Higgins DL. AIDS community demonstration projects for
HIV prevention among hard-to-reach groups. Public Health Reports 1991;106:714-720.
Pulley L, McAlister A, Kay L et al. Prevention campaigns for hard-to-reach
populations at risk for HIV infection: Theory and implementation. Health
Education Quarterly, in press.
Alfred McAlister, University of Texas
|
