Vuoden 1994 ruokamyrkytyksistä

1. Kuva: Suomessa 1975 - 1994 raportoidut ruokamyrkytys- ja elintarvikeinfektioepidemiat.
2. Kuva: Suomessa 1975 - 1994 raportoiduissa ruokamyrkytys- ja elintarvikeinfektioepidemioissa sairastuneet.

Viime vuonna kerättiin 20. kerran tietoa Suomen ruokamyrkytysepidemioista. Usean vuoden ajan tilanne on ollut vakiintunut, eikä varsinaisessa keräysjärjestelmässä ole ollut merkittäviä muutoksia. Tällä hetkellä on näkyvissä sekä Euroopan Unionista että omista tarpeistamme johtuvia muutostarpeita, joiden lopullisesta muodosta ei vielä ole varmuutta.

Vuoden 1995 alussa voimaan tulleen terveydensuojelulain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjeet ruokamyrkytysten ilmoittamisesta ja seurannasta. Asiaa valmistellaan parhaillaan ministeriössä. Tulevat mahdolliset muutokset ja uudet ohjeet valmistellaan kokemuksen perusteella. Toistaiseksi keruu hoidetaan entisen järjestelmän mukaisesti.

WHO:n Euroopan ruokamyrkytyskeskus Berliinissä

Saksan Bundesgesundheitsamtin (BGA) toiminnat on hajautettu kesällä 1994 usealle eri laitokselle. Samalla on perustettu Bundesinstitut für gesundheitlichen Verbraucherschutz und Veterinärmedizin (BgVV). Nimen voisi suomentaa esimerkiksi kuluttajasuoja- ja eläinlääkintälaitokseksi.

Laitoksen yhteydessä toimii WHO:n Euroopan alueen ruokamyrkytyskeskus. Laitoksen tehtävänä on myös toimia EU:n zoonoosidirektiivin (92/117/ETY) tehtäviä koordinoivana referenssilaboratoriona. Laitoksella on vuonna 1992 valmistuneet, todella vaikuttavat tilat Berliinissä Marienfeldissä.

Tällä hetkellä ohjelmassa on mukana 38 maata. Poissa ovat lähinnä entisen Neuvostoliiton jotkin tasavallat.

Vuoden 1994 epidemiat

Vuonna 1994 epidemioita oli suurin piirtein saman verran kuin edellisinä vuosina. Sairastuneita oli jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän oli Noormarkussa ollut vesiepidemia, jossa kirjattiin 2 000 sairastunutta.

Basillus cereus aiheutti kolme epidemiaa, joista yhdessä sairastui 90 henkilöä. Tapahtumapaikkana oli koulu, jossa pidettiin hirvipeijaiset. Epidemian syynä oli mitä ilmeisemmin hirvenlihan keittoliemi, josta oli valmistettu paistille kastike. B. cereus -bakteereita löytyi liemestä 15 miljoonaa millilitrassa.

Tässä epidemiassa löydettiin myös S. aureus -bakteereita runsaasti (200 000 PMY/g). Kahdessa muussa epidemiassa aiheuttajaelintarvikkeena olivat lihapullat ja juusto-vihanneskeitto, jotka todettiin laboratoriossa. Ruoka oli säilytetty huoneenlämmössä.

Clostridium perfringens -epidemioita oli vuoden aikana viisi. Niistä neljässä sairastuneita oli yli kymmenen ja yhdessä alle kymmenen. Neljässä

toisen palstan alkuun

epidemiassa aiheuttajaelintarvike oli varsin tyypillinen lihaa sisältävä ateria.Esimerkkinä kanapata, jauhelihakastike, palapaisti ja kanaviillokki. Yhden epidemian aiheutti suklaakiisseli. Kaikki ruokamyrkytykset tapahtuivat joukkoruokailussa. Korkein bakteerien lukumäärä oli seitsemänkymmentä miljoonaa grammassa. Syynä oli hidas jäähdytys, säilytys huoneenlämmössä ja pitkäaikainen kuljetus lämpölaatikoissa.

Staphylococcus aureus aiheutti viisi epidemiaa. Nämä kaikki olivat pieniä, alle kymmenen hengen epidemioita, joista neljä tapahtui kotona ja "nakkikioskilla". Ruoat olivat tyypillisiä kuten kinkku, karjalanpiirakka ja munavoi, kalakukko, lihapiirakka ja boilerileike. Bakteerien määrät olivat korkeimmillaan noin kymmenen miljoonaa grammassa. Positiivisen toksiinimääritystuloksen perusteella ryhmiteltiin epidemia stafylokokin aiheuttamaksi. Useimmissa tapauksissa näyttäisi syynä olevan kontaminaatio sekä säilytys lämpötilassa, jossa bakteerit voivat lisääntyä.

Salmonellan aiheuttamia epidemioita oli myös viisi. Niistä ehdottomasti merkittävin oli jälleen itujen aiheuttama epidemia, joka tapahtui pääasiallisesti Helsingin seudulla. Serovarina oli S. Bovismorbificans, joka on verrattain harvinainen Suomessa. Idut olivat sinimailasen ituja. Vastaavanlainen, saman serovarin aiheuttama epidemia todettiin myös Ruotsissa. Tämän perusteella on syytä epäillä, että lähteenä ovat molempiin maihin myydyt siemenet. Lisäksi tilastoitiin kolme pienehköä S. Enteritidis -serovarin aiheuttamaa epidemiaa sekä loppukesästä S. Typhimuriumin faagityyppi 1:n lisääntynyt esiintyminen koko maassa. Viimeksi mainitussa oli syytä epäillä jonkin elintarvikkeen sisältäneen tätä faagityyppiä. Faagityyppiä on todettu lähinnä naudalla ja joskus broilereilla. Lisäksi oli kolmen hengen S. Enteritidis epidemia, jonka aiheutti Virosta tuotu täytekakku.

Biogeenisten aminien aiheuttamia epidemioita tilastoitiin yksi. Syynä oli tonnikala. Amiinien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä Suomessa on tehty kaksi yhteenvetoa, jotka tullaan julkaisemaan Suomen Eläinlääkärilehdessä.

Talousveden aiheuttamia epidemioita oli kolme. Syynä oli joko pintaveden tai jäteveden pääsy vesijohtoverkkoon. Mitä ilmeisimmin aiheuttajana näissä epidemioissa oli virus, vaikka lopullista varmistusta ei saatukaan Noormarkussa tapahtunutta suurta epidemiaa lukuunottamatta.

Aiheuttajaa ei pystytty osoittamaan 12 epidemiassa. Suurin oli Vantaalla sairaalan ja päiväkodin vatsatautiepidemia. Kaupungineläinlääkäri Hatakka totesi: "Kohonnut rotavirus vasta-ainetaso todettiin kahden sairastuneen henkilön näytteissä. Kliiniset tutkimukset ja epidemiologinen tutkimus viittaavat muiden ryhmien kuin sairaalan hoitohenkilökunnan osalta vahvasti elintarvikeinfektioon, jonka aiheuttajana on rotavirus. Ruuan välityksellä altistuneita oli yhteensä 166, heistä sairastui 61 %."

Suomen liityttyä EU:in täytyy seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, koska kuluttajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita tietämään aiheuttiko, ja tuleeko Suomen liittyminen Euroopan Unioniin aiheuttamaan ruokamyrkytysvaaran lisääntymistä. Tämän suuntaisia merkkejä on ollut viime aikoina näkyvissä. Tuojien ja kotimaisen teollisuuden on nykyisessä tilanteessa tunnettava vastuunsa ja tarjottava kuluttajille korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita.

Jorma Hirn, EELA
(90) 393 101