Alkoholismin hoitoon uusia näkymiä

Alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvista haitoista on arvioitu koostuvan 12-20 miljardin markan vuosittaiset kulut yhteiskunnalle. Suomen liittyminen EU:iin on helpottanut alkoholin saatavuutta ja lisännyt alkoholin kulutusta. Suomi on kansanterveydellisesti uusien haasteiden edessä.

Uusia lääkkeitä

Viime vuosina on kehitetty kolme selvästi toisistaan eroavaa uutta lääkehoitoa, joiden teho perustuu oletettavasti alkoholin aiheuttamien keskushermostollisten muutoksien kumoamiseen tai vähentämiseen. On puhuttu alkoholismin uusista biologisista hoitomuodoista, jotka ovatkin nousseet vilkkaan tutkimuksen kohteeksi.

Opiaatinsalpaajat (mm. naltreksoni) vaikuttavat keskushermoston mesolimbis-hypotalaamiseen mielihyvänsäätelyjärjestelmään ja oletettavasti vähentävät alkoholinjuomisen aiheuttaman endogeenisten opiaattien lisääntynyttä vaikutusta. Yhdysvalloissa tehdyt hoitokokeilut olivat hyvin rohkaisevia; juomishimo ja retkahdukset vähenivät merkittävästi. Aivan viimeaikaiset tulokset kuitenkin osoittavat, ettei tämä hoito tehoa kaikkiin ja ettei se olisikaan odotetun tehokas. On kuitenkin mahdollista, että käytetyt hoidot eivät ole sopineet opiaatinsalpaajahoitoon, kun alkoholistit on pyritty pitämään raittiina koko hoidon ajan.

KTL:n tutkijat ovat koe-eläinkokeissa osoittaneet, että kun alkoholinkulutusta vähennetään asteittain, tulokset ovat selvästi parempia.

toisen palstan alkuun

Ensimmäinen kliininen hoitokokeilu, joka perustuu tähän hoitomuotoon alkanee vuodenvaihteessa KTL:n ohjauksessa Järvenpään sosiaalisairaalassa.

Serotoniini- ja GABAergisiä lääkkeitä

Toisen biologisiin hoitomuotoihin kuuluvan lääkeryhmän vaikutus perustuu aivojen serotoniinin aineenvaihdunnan lisäämiseen (mm. fluoksetiini ja sitalopraami). Vaikka alustavat tulokset olivat hyvin rohkaisevia, ovat viimeisimmät tutkimukset osoittaneet, ettei näillä lääkkeillä ole merkittävää vaikutusta alkoholistien hoidossa. Ne saattavat jopa huonontaa eräiden alkoholistien hoitotulosta.

Kolmanteen lääkeaineryhmään, ja myös uusimpaan, kuuluvat aivojen tärkeimpään inhibitoriseen järjestelmään eli GABAergiseen hermojärjestelmään vaikuttavat lääkkeet. Näistä eniten on tutkittu akamprosaattia. Jälleen alustavat tulokset näyttävät rohkaisevilta. Lääkettä on kuitenkin otettava melko paljon ja sillä on ollut sivuvaikutuksia. Koska akamprosaatin ja naltreksonin vaikutusmekanismit ovat täysin erilaiset, näiden kahden hoitomuodon yhdistäminen antaa mielenkiintoisen teoreettisen taustan suunnitellulle uudelle hoitokokeilulle.

Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus, jonka aiheuttajaa ei tiedetä. Todennäköisesti kyse on hyvin heterogeenisestä oireyhtymästä, jonka taustalla on monia sekä ympäristöstä että perimästä riippuvia tekijöitä. Koska alkoholin suurkuluttajat ovat taustaltaan varsin erilaisia, on todennäköistä, että heidän hoitoonsa ja kuntoutukseensa tuskin löytyy yhtä kaikille sopivaa hoitoa. Alkoholismin uudet "biologiset" hoidot saattavat kuitenkin tuoda apua osalle alkoholiongelmasta kärsiviä. Ihmelääkkeeksi niistä ei kuitenkin tässä vaiheessa ole.

Hannu Alho, KTL

(09)133 3339, hannu.alho@ktl.fi