Eläinten salmonellatartunnat pysyneet hyvin hallinnassa

Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä Suomi pääsi komission kanssa sopimukseen kansallisesta salmonellavalvontaohjelmasta vuoden 1994 lopulla. Ohjelma käynnistettiin toukokuussa 1995. Koko maan kattava ohjelma koskee tuotantoeläimiä: sikoja, nautoja ja siipikarjaa sekä näistä saatavaa lihaa ja kananmunia. Elintarvikehygieeniset näytteet otetaan teurastamoissa ja lihanleikkaamoissa, elävistä eläimistä tuotantotiloilla. Vuoden 1995 aikana tutkittiin pistokokein myös kaupan olevista broilereista noin sata.

Ohjelmalla pyritään takaamaan Suomessa myytävän lihan ja kananmunien turvallisuus ja siten vähentämään kuluttajan riskiä saada salmonellatartunta. Tarkoitus on pitää koko maassa salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa alle prosentissa. Teurastamot ja leikkaamot tavoittelevat laitoskohtaisesti alle viiden prosentin tasoa. Vuoden 1995 aikana teurastamoissa tutkittiin näytteet noin 12 000 siasta ja 6 000 naudasta. Vuonna 1996 syyskuun loppuun mennessä tutkittiin noin 8 900 näytettä sioista ja 3 900 näytettä naudoista. Salmonellapositiivisten näytteiden osuus on kumpanakin vuonna pysynyt tavoitteessa.

Salmonellapositiivisten tuotantotilojen määrä jäi samoin alle prosentin. Näytteitä otettiin kliinisten tautiepäilyjen perusteella tai tehostettuun valvontaan liittyen. Positiivisia nautakarjatiloja todettiin 1995 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tilaston mukaan 286 kpl. Salmonella Infantis oli ylivoimaisesti yleisin tyyppi, toiseksi yleisin on S. Typhimurium.

Kesällä 1995 S. Infantis -tapaukset selvästi lisääntyivät nautakarjoissa. Tätä tyyppiä todettiin vuonna 1993 vain 43 nautakarjatilalla ja 1994 45 tilalla, kun määrä 1995 oli 242 tilaa.

Tapausten lisääntymisen kesällä 1995 kiinnitettyä viranomaisten huomiota aloitettiin tehostettu näytteenotto alueilla, joilla tapauksia esiintyi erityisen runsaasti. Samoihin aikoihin erään rehutehtaan tuotteissa todettiin salmonellaa. Arviolta sadan tilan S. Infantis -tartunnat olivatkin rehuperäisiä.

Uusia S. Infantis -tiloja

Vuonna 1996 salmonellaeristyksiä on tehty syyskuun loppuun mennessä 190 tilalta. Näistä 43 on uusia S . Infantis -tiloja. Salmonellan leviäminen on selvästi vähentynyt syksyä kohti, elo- syyskuussa on uusia eristyksiä enää kolmelta tilalta.

Salmonella Typhimurium -tartuntaa esiintyy nautakarjoissa varsin vähän: vuonna 1995 positiivisia tiloja oli 24 ja kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä eristyksiä on tehty 14 tilalta.

toisen palstan alkuun

Maatiloilla ja tartunnan levittäjäksi todetulla rehutehtaalla tehtyjen perusteellisten saneerausten sekä tehostetun seurannan ansiosta tilanne on parantunut kuluvana vuotena huomattavasti.

Salmonellakanala lopetettiin

Suomen ensimmäinen munintakanaloiden S. Enteritidis -tapaus paljastui 1995. Kananmunien välityksellä tartunta ihmisiin on selvästi suurempi riski kuin esim. lihan tai maidon kautta. Ihmisten S. Enteritidis -tapaukset lisääntyivät kanalan seudulla. Tämän kanalan tuotantokanoista noin 12 prosenttia kantoi salmonellaa, joskin yksittäisten lintujen salmonellamäärät olivat nähtävästi varsin vähäiset. Tartunnan esille saaminen vaati intensiivisen viljelyn elin- ja kananmunanäytteistä. Linnut määrättiin tapettavaksi ja kanalanpito tilalla lopetettiin. Uusia tapauksia ei ole todettu muissa munintakanoissa tämän jälkeen.

Siipikarja puhdistuu

Broilerkasvattamoista vuonna 1995 otettujen valvontaohjelmanäytteiden perusteella todettiin 79 kasvatuserää (3,7%) salmonellapositiivisiksi, serotyypeiltään S . Infantis, S. Thompson, S. Anatum, S. Enteritidis ja S . Livingstone. Yhteensä tutkittiin 2 164 kasvatuserää. Munintakanaloissa vastaavat luvut olivat 5/2150 (0,2%) ja löydetyt serotyypit S. Infantis, S. Oranienburg, S. Mbandaka ja S. Corvalis sekä jo edellä mainittu S. Enteritidis. Siipikarjan salmonellatartunnat näyttävät vähenevän. Alkuvuoden näytteiden perusteella broilereiden kasvatuserien salmonellataso on 0,5 prosentin luokkaa. Munintakanaloissa salmonellataso on pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Lihan osalta salmonellavalvontaohjelma jatkuu vuoteen 1998, mutta elävää siipikarjaa ja kulutusmunia koskevia lisävakuuksia komissio käsittelee vuoden lopulla. Yleisesti ottaen komissio ei suhtaudu suopeasti poikkeuksiin EU:n normaalista käytännöstä. Salmonellaohjelman jatkuminen olisi kuitenkin Suomen kannalta tärkeä asia.

Suomen salmonellatilanne, samoin kuin Ruotsin, on muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Meillä salmonellataso on yleisesti ottaen matala sekä elävissä eläimissä että elintarvikkeissa, serovareiden valikoima on varsin suppea, S.Infantis selvästi dominoivana tyyppinä, ja vaarallisiksi luokitellut S.Typhimurium ja S. Enteritidis ovat harvinaisia. Tilanteen toivotaan säilyvän hyvänä jatkossakin.

Taulukko:

Kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan liittyvät teurastamoiden salmonellalöydökset

Eija Seuna, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos

(09) 393 1976, eija.seuna@eela.elisa.fi