Elintapojen seurantaraportti 1996 valmistunut

Tupakointi on edelleen vähentynyt. Miehistä tupakoi päivittäin 27 ja naisista 18 prosenttia. Nuorista miehistä ja naisista (15-24-vuotiaat) tupakoi 23 prosenttia. Noin kolme neljäsosaa tupakoivista on huolissaan tupakointinsa terveysvaikutuksista ja yli puolet haluaisi lopettaa tupakoinnin. Tupakkalaki on tuonut uusia järjestelyjä ja tyytyväisyyttä työpaikoille. Yli 90 prosenttia kodin ulkopuolella työskentelevistä suomalaisista sanoi olevansa tyytyväisiä työpaikkansa tupakointijärjestelyyn.

Ruokatottumusten muutos kohti suosituksia on jatkunut edelleen. Vain noin kahdeksan prosenttia ilmoittaa käyttävänsä voita leivällä. Kevytlevitteet ovat ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto (36 %). Noin kaksi prosenttia ilmoittaa siirtyneensä uuteen kasvisterolimargariiniin. Rasvaton maito tai ykkösmaito on suosituin maitolaatu; naiset käyttävät yleisimmin rasvatonta maitoa.

Rasvaisten juustojen käyttö on yleistä, sillä 57 prosenttia ilmoittaa syövänsä niitä lähes joka päivä tai useammin, kun vähärasvaisia juustoja käyttää 12 prosenttia. Kasvirasvajuustoja käyttää vain viisi prosenttia, kulutus on kuitenkin lisääntynyt viime vuoden kolmesta prosentista.

Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Miehistä 60 ja naisista 63 prosenttia harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa.

toisen palstan alkuun

Miehet ovat lisänneet työmatkaliikuntaa ja naiset vähentäneet; joten sukupuoliero on tasoittumassa.

Suomalaisten itse raportoitu paino on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt. Erityisesti nuorten naisten paino on parin vuoden aikana noussut selvästi.

Raittiiden suomalaisten osuus on tasaisesti pienentynyt 1980-luvulta nykypäivään. Vuoden 1995 tilanteeseen verrattuna alkoholinkäytön kasvu näyttää kuitenkin taittuneen vuonna 1996, tarkasteltiinpa sitten oluen, viinin tai väkevien juontia tai viikon kuluessa juotujen alkoholiannosten kokonaismäärää. Johtopäätöksiä voidaan kuitenkin vetää vasta sitten, kun saadaan lisää seurantatietoa.

Useissa elintavoissa on huomattavia eroja mm. koulutuksen ja työssäkäynnin suhteen. Epäedullisimmat elintavat ovat yleisempiä työttömillä ja vähän koulutetuilla kuin työssä käyvillä ja hyvin koulutetuilla.

Työttömien koulutustaso on työllisiä matalampi. Suuri osa havaituista terveyskäyttäytymiseroista on ilmeisesti seurausta pikemminkin koulutus-, kuin työllisyyseroista. Pitkäaikaistyöttömät tupakoivat työssäkäyviä useammin.

Satu Helakorpi, KTL

(09) 474 4616, satu.helakorpi@ktl.fi

Pekka Puska,
Antti Uutela,
Ritva Prättälä, KTL