Nainen maskulinisoituu alkoholin myötä

Aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin osuutta pidetään merkittävänä alkoholin elimistölle aiheutuvissa haitoissa. Tämä aine on kemiallisesti huomattavasti reaktiivisempi kuin alkoholi. Maksa polttaa yli 99 prosenttia alkoholista tulevasta asetaldehydista ja jäljelle jäävä määrä kulkeutuu verenkierron muihin kudoksiin. Normaalitilanteissa asetaldehydia ei löydy miesten laskimoverestä. Kuitenkin äskettäin on todettu naisilla juomisen yhteydessä mitattavia asetaldehyditasoja. Asetaldehyditasot esiintyivät koholla olleiden estrogeenitasojen kanssa samaan aikaan eli kuukautiskierron keskivaiheen tienoilla ja kierron loppuvaiheessa. Myös E-pillereiden käyttäjillä esiintyi kohonneita asetaldehyditasoja alkoholijuonnin yhteydessä. Havainnot tukevat käsitystä, että asetaldehydilla on merkittävä osuus alkoholin aiheuttamissa kudosvaurioissa.

toisen palstan alkuun

Kohonneet asetaldehyditasot saattavat selittää myös alkoholin suurkuluttajilla ilmenevien syöpien yleistymistä. Mielenkiintoinen havainto löytyy eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholi lisää rintasyöpäriskiä eniten pitkäaikaisesti E-pillereitä käyttäville. Naisten keskimääräisen alkoholikulutuksen tiedetään olevan huomattavasti pienemmän kuin miehillä. Myös tämä ilmiö saattaa osittain selittyä asetaldehydin aiheuttamiin epämiellyttäviin oireisiin.

Äskettäin on havaittu, että jo pieni määrä alkoholia nostaa naisen testosteronitasoja mikäli kuukautiskierto on lähellä ovulaatiovaihetta. E-pillereiden käyttäjillä testosteronimuutokset ovat muita suurempia ja jatkuvat koko pillerikäytön ajan. Uudet tutkimustulokset selittävät, miksi alkoholin suurkuluttajanaiset yleensä maskulinisoituvat.

Ironista on, että miehet feminisoituvat alkoholin suurkulutuksesta estrogeenitasojen nousun myötä ja testosteronitasot saattavat jopa alentua. Alkoholin aiheuttamat testosteronimuutokset saattavat aiheuttaa joissakin tilanteissa yllättäviä käyttäytymismuutoksia. Mahdollista yhteyttä esim. seksuaalisuuteen, aggressiivisuuteen tai juomishalukkuuteen selvitetään tulevissa tutkimuksissa.

Peter Eriksson, KTL

(09) 133 2608, peter.eriksson@ktl.fi