Suomalaisten terveys - 3

Artikkelisarjan kolmas osa käsittelee terveyden kannalta keskeisiä elintapoja. Kirjoitus perustuu lähiaikoina ilmestyvään Suomalaisten terveys 1996 -teokseen (Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J, toim., Edita).

Ruokavalio

Ravinnon laatu ja määrä vaikuttavat voimakkaasti mm. sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, luun haurastumisen ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kehittymiseen. Terveellinen ravinto sisältää runsaasti kasviksia, vähän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sekä runsaasti ravintokuitua, vitamiineja ja hivenaineita.

Kahdessa vuosikymmenessä suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet paljon. Terveyden kannalta tärkein muutos on ollut tyydyttyneen rasvan saannin pieneneminen 23 prosentista 16 prosenttiin energiansaannista. Hedelmien, marjojen ja vihannesten käyttö on lisääntynyt. Suolan käyttö, joka edelleen on liian runsasta, on vähentynyt. Vitamiinien ja kivennäisaineiden keskimääräinen saanti on hyvä.

Naisten ruokavalio on useimmissa suhteissa terveellisempi kuin miesten. Ruokavalioerot sosiaaliryhmien välillä ovat pienentyneet, mutta vanhempien sosiaalinen asema vaikuttaa edelleen merkittävästi lasten ravinnon koostumukseen.

Suotuisan kehityksen jatkumista uhkaavat laman heikentämien taloudellisten mahdollisuuksien ohella joukkoruokailun supistaminen ja ravitsemusneuvontapalvelujen riittämättömyys.

Liikunta

Sopiva, riittävä liikunta edistää terveyttä, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja todennäköisesti estää ennenaikaista kuolleisuutta. Terveyttä edistäväksi liikunnaksi riittää kohtuullisen rasittava liikuntasuoritus kuten reipas kävely, vajaan tunnin ajan säännöllisesti muutaman kerran viikossa.

Aikuisista vain kolmannes harrastaa liikuntaa siinä määrin, että se kiistatta edistää terveyttä. Liikunnan harrastaminen on kuitenkin viime vuosina yleistynyt, etenkin koulutetuimpien joukossa. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää terveysliikuntaa koskevan tiedon lisäämistä ja liikuntaharrastuksen edellytysten parantamista. Vapaa-ajan liikunnan lisäksi on tärkeää edistää työmatkaliikuntaa ja muuta terveydelle edullista hyötyliikuntaa.

Liikapainoisuus

Lihominen ja lihavuus johtuvat siitä, että ravinnosta saadaan energiaa enemmän kuin sitä kulutetaan. Liikapainoisuus lisää vaaraa sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, pahentaa niiden oireita ja voi heikentää niitä sairastavien ennustetta. Tärkeimpiä liikapainoisuuteen liittyviä sairauksia ovat kohonnut verenpaine, aikuisiän diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Suomessa on ainakin 400 000 sellaista pitkäaikaissairasta, joiden yksi tehokas hoitokeino olisi laihduttaminen. Liikapainoisuus yleistyy erityisesti nuorten työikäisten joukossa.

Seksuaalikäyttäytyminen

Suomalaiset ovat nykyisin aiempaa tyytyväisempiä sukupuolielämäänsä. He voivat valita erilaisista raskauden ehkäisymenetelmistä ja ovat valintoihinsa tyytyväisiä

toisen palstan alkuun

Raskauden keskeytykset ovat parissa vuosikymmenessä vähentyneet puoleen. Erilaiset häiriöt ja ongelmat sukupuolielämässä ovat kuitenkin edelleen yleisiä. Ne ilmenevät myös yksinäisyytenä, pelkoina, parisuhdeongelmina, psykosomaattisina oireina ja lisääntyneenä sairastumisriskinä.

Seksuaalineuvonnan saatavuutta on parannettava, sillä monet ilmoittavat tarvitsevansa tietoa ja neuvontaa sukupuolielämäänsä liittyvissä kysymyksissä. Koulussa ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen tulisi sisältyä eri oppiaineiden opetukseen.

Tupakointi

Tupakointi aiheuttaa mm. verenkiertoelinten sairauksia, hengityselinten sairauksia ja syöpää, ja se on tärkein keskeisten kansantautien muutettavissa oleva syy. Miesten tupakointi on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, mutta naisten keskuudessa tupakointi on yleistynyt. Nuorten tupakointi on yleisempää kuin useimmissa Euroopan maissa.

Vuonna 1994 uudistetun tupakkalain ja siihen liittyvien tupakointirajoitusten tavoitteena on ollut vähentää tupakointia olennaisesti. Vielä ei voida arvioida uudistusten vaikutuksia. On välttämätöntä ehkäistä tupakoinnin aloittamista ja tukea tupakoinnin lopettamista entistä tehokkaammin.

Alkoholin käyttö

Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa monia sairauksia ja lisää tapaturmien vaaraa. Alkoholin kulutus kasvoi 1980-luvun lopulla, mutta on 1990-luvulla vähentynyt noin kahdeksaan litraan 100-prosenttista alkoholia henkilöä kohti vuodessa. Alkoholin ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 15-69-vuotiaista miehistä runsas viidesosa ja naisista viisi prosenttia. Tämän arvion mukaan Suomessa olisi 400 000 riskikuluttajaa. 200 000 suomalaista käyttää alkoholia yli 30 litraa vuodessa.

Alkoholihaitat seuraavat keskimääräisen kulutuksen muutoksia. Suomen alkoholipoliittinen järjestelmä on muuttumassa, mikä saattaa vaikeuttaa pyrkimyksiä vähentää alkoholin ongelmakäyttöä.

Huumeiden käyttö

Suomessa käytetyimmät huumeet ovat kannabis ja amfetamiini johdannaisineen. Kokaiinin ja heroiinin käyttäjiä on toistaiseksi varsin vähän. Viime vuosina huumeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Vuonna 1995 lähes puolet nuorista tunsi lähipiirissään huumeita käyttävän, viidesosalle oli tarjottu huumeita ja viisi prosenttia ilmoitti kokeilleensa niitä. Huumeita käytetään eniten pääkaupunkiseudulla, mutta niiden käyttö on leviämässä koko maahan.

Koska huumeongelma on pahenemassa, on tehostettava kaikkia toimenpiteitä huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja huumeongelmaisten hoito pitää järjestää nykyistä paremmin.

Seppo Koskinen, KTL

(09) 474 4762, seppo.koskinen@ktl.fi

Arpo Aromaa, KTL