Suomi Pohjoismaissa mikrobilääkkeiden kulutuksen kärkeen

Pohjoismaiden väliset erot ovat pienentymään päin, mutta silti vuonna 1995 Suomen ja Tanskan välinen ero oli huomattavan suuri. Ei kuitenkaan ihan niin suuri kuin miltä ensinäkemältä näyttää: Tanska on hiljattain siirtynyt uuteen tilastointitapaan, eli siellä ei sairaalakulutus ole tällä hetkellä luvuissa mukana. Sairaaloiden osuus mikrobilääkkeiden volyymikulutuksesta on 10 prosentin suuruusluokkaa. Tämän eron laskennallisen korjaamisen jälkeen Suomen kulutusluku on kuitenkin vielä puolet suurempi kuin Tanskan.

Eri lääkkeitä eri maissa

Mikrobilääkevalinnat ovat monilta osin erilaisia eri maissa. Laajakirjoiset penisilliinit, lähinnä amoksisilliini, ovat suosiossa etenkin Islannissa, Suomessa ja Tanskassa. V-penisilliinillä on edelleen vahva asema Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta Suomessa sitä käytetään suhteellisen vähän. Tetrasykliinejä - lähinnä doksisykliiniä - käytetään eniten Suomessa ja Islannissa. Kefalosporiinien luvattu Pohjoismaa on edelleen Suomi, mutta meillä kakkospolven kefalosporiinien kulutus oli viime vuonna laskusuunnassa.

Makrolideillä on vahvin asema antibioottimarkkinoista Tanskassa. Uusien makrolidien käyttö on noususuunnassa kaikissa Pohjoismaissa samalla kun erytromysiinin käyttö vähenee.

toisen palstan alkuun

Meillä ollaan tässä tilanteessa, koska A-ryhmän streptokokkien lisääntyneen resistenssin vuoksi tämän antibiootin käyttöä on suositeltu vähennettäväksi. Muualla muutoksen taustalla lienee uusien valmisteiden välinen kilpailu ja sen synnyttämä innokas markkinointi, jolla on kehitykseen osavaikutusta meilläkin.

Korvattavuutta heikennetty

Mikrobilääkkeiden korvattavuutta on muutettu viime vuosina useassa maassa. Kehityksen käynnisti Islanti, jossa vuoden 1991 heinäkuussa akuuttien infektioiden hoitoon tarkoitetut mikrobilääkitykset poistettiin korvattavuuden piiristä. Tämän seurauksena kalleimpien antibioottien, etenkin fluorokinolonien, kulutus putosi puoleen aikaisemmasta tasosta. Kinolonien kulutus on sittemmin hieman kasvanut Islannissa, vaikka korvaamattomuuspäätös on edelleen voimassa. Myös Norjassa lopetettiin akuuttien infektioiden mikrobilääkehoidon korvaaminen vuoden 1996 alusta alkaen.

Tanskassa alennettiin mikrobilääkkeiden korvattavuustasoa aikaisemmasta 75 prosentista 50 prosenttiin vuoden 1996 vuoden alussa. Siten mikrobilääkkeistä saa nyt Tanskassa samantasoisen korvauksen kuin Suomessa. Meillä ainoa korvattavuusmuutos koskee kroonisen pyelonefriitin lääkehoitoa, jota vuodesta 1994 lähtien korvataan peruskorvausluokassa aikaisemman alemman erityiskorvausluokan sijasta.

Mikrobilääkkeiden, kuten kaikkien muidenkin lääkkeiden, tuoreimmat kulutusluvut julkaistaan lähiviikkoina ilmestyvässä Nordic Statistics on Medicines -kirjassa, jonka on tuottanut Pohjoismainen Lääkelautakunta. Kirjaan on koottu kulutusluvut vuosilta 1993-1995.

Taulukko:

Systeemisesti vaikuttavien mikrobilääkkeiden kulutus (DDD/1000 as/vrk) Pohjoismaissa vuonna 1995.

Timo Klaukka, Kansaneläkelaitos

(09)434 1969, timo.klaukka@kela.fi