Tuberkuloosi Suomessa 1995

Yhdysvalloissa uusien tapauksien lukumäärä kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun 1980-luvun puolivälissä, mutta tilanne on nyt tasaantumassa. Sekä Venäjällä että Baltian maissa on tuberkuloosin ilmaantuvuus myös kääntynyt viime vuosina nousuun yhteiskunnalliseen murrokseen liittyen. Erityistä syytä on kiinnittää huomiota seurannan toimivuuteen, jotta voitaisiin riittävän nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen mahdollisesti muuttuessa.

Tuberkuloositapausten tilastointiperuste on muuttunut oleellisesti vuodesta 1994. Tilastoihin hyväksyttiin vuoden 1995 ilmoitusten perusteella (1) tapaukset, joista on tehty laboratorion ilmoitus riippumatta siitä, onko lääkäri tehnyt ilmoituksen samasta potilaasta, (2) yksinomaan lääkärin ilmoittamat tapaukset, joissa lääkäri on ilmoittanut histologisesti varmistetun tuberkuloositapauksen ja (3) yksinomaan lääkärin ilmoittamat keuhkotuberkuloositapaukset, joissa ysköksen tuberkuloosivärjäys on positiivinen.

Edeltävinä vuosina ei tilastoitu niitä tapauksia, joissa lääkäri oli ilmoittanut epäilyä merkitsevän ICD-9 -koodin. Jos samaa poissulkua olisi käytetty edelleen vuoden 1995 tilastointiperusteena, olisi 133 laboratorion viljelyllä varmistamaa tuberkuloositapausta jäänyt pois.

Vuosi 1995 oli ensimmäinen vuosikymmeniin, jolloin tilastoitujen tuberkuloositapausten kokonaismäärä selvästi lisääntyi. Seurantajärjestelmän muutos selittää sen täysin. Vuoden 1995 tapausten kokonaismäärä 662 (ilmaantuvuus 13/100 000) on 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1994. Keuhkotuberkuloositapauksia ilmoitettiin 438 (ilmaantuvuus 8,5/100 000) ja muita 224. Tapauksista 422 (64 %) perustui sekä lääkärin että laboratorion tekemään ilmoitukseen, 58 (9 %) vain laboratorion ilmoitukseen sekä 182 (27 %) yksinomaan lääkärin ilmoitukseen.

toisen palstan alkuun

Keuhkotuberkuloositapauksista 56 prosentilla ysköksen tbc-värjäys oli positiivinen, tieto värjäyksen tutkimisesta puuttui 11 prosentilla. Keuhkotuberkuloositapauksista 51 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta, muista tuberkuloositapauksista 58 prosenttia.

Keuhkotuberkuloosin ilmaantuvuus vaihteli huomattavasti eri sairaanhoitopiirien välillä. Matalimmat ilmaantuvuudet 100 000 asukasta kohden olivat Keski-Pohjanmaan (1,3) ja Etelä-Karjalan (1,5) sairaanhoitopiireissä, korkeimmat Itä-Savon (18), Helsingin (14), Kanta-Hämeen (12) ja Pohjois-Savon (12) sairaanhoitopiireissä.

Potilastunnisteiden puutteellisuuksien vuoksi ilmoitusten yhdistäminen on usein ongelmallista. Jos lääkärin ilmoituksesta puuttuu kansalaisuustieto, voi epidemiologisesti tärkeä potilaan tausta jäädä kokonaan huomiotta, koska etenkin ulkomaalaisilla henkilötunnus puuttuu usein. Henkilötunnuksen avulla tieto haetaan väestötietojärjestelmästä.

Vuonna 1995 tuberkuloosi ilmoitettiin 38 (6 % kaikista tapauksista) ulkomailla syntyneeltä tai ulkomaan kansalaisuuden omaavalta potilaalta (25 keuhkotuberkuloositapausta, 13 tuberculosis alia -tapausta). Potilaista 84 prosenttia (32) oli alle 50-vuotiaita. Ulkomaalaisilla esiintyneet tartunnat olivat 18 prosenttia kaikista alle 50-vuotiaiden, 33 prosenttia alle 40-vuotiaiden ja 60 prosenttia alle 15-vuotiaiden ilmoitetuista tapauksista.

Mycobacterium tuberculosis -löydöksen resistenssiominaisuus ilmoitettiin yhdeksässä tapauksessa, joista viisi oli ulkomaalaisia. Yhdessä suomalaisessa tapauksessa kyseessä oli resistenssi INH:lle ja rifampisiinille, muut ilmoitukset koskivat INH-resistenssiä (laboratorion ilmoituksessa resistenssiominaisuus pyydetään ilmoittamaan vain näille lääkkeille).

Taulukot:

Uudet tuberkuloositapaukset 1960, 1970, 1980 ja 1985 - 1995

Tuberkuloositapausten ikä- ja sukupuolijakauma 1995

Petri Ruutu, KTL

(09) 474 4670, petri.ruutu@ktl.fi