|
Paksusuolen bakteerit metaboloivat etanolia asetaldehydiksi.
Varsin toksisena aineena asetaldehydi saattaa vaurioittaa suolen limakalvoa
sekä vapauttaa bakteerien endotoksiineja verenkiertoon. Osa paksunsuolen
sisällä syntyneestä asetaldehydistä kulkeutuu maksaan.
On mahdollista, että suolistossa syntyvä asetaldehydi on tärkeä
tekijä alkoholin suurkulutukseen liittyvien elinvaurioiden synnyssä.
Juotu alkoholi imeytyy täydellisesti mahalaukusta ja ohutsuolen
alkuosasta jakaantuen verenkierron välityksellä tasaisesti
koko kehon nestetilavuuteen. Suurin osa etanolista metaboloituu maksassa,
jossa se hapetetaan asetaldehydiksi. Syntynyt asetaldehydi metaboloidaan
edelleen nopeasti solujen energiantuottoon sopivaksi asetaatiksi. Maksan
lisäksi myös monet muut kudokset kuten munuainen, luuydin
ja ruoansulatuskanavan limakalvot kykenevät hapettamaan pieniä
määriä etanolia asetaldehydiksi. Vain mahalaukun limakalvossa
tapahtuvalla ns. alkoholin first-pass metabolialla on katsottu olevan
kliinistä merkitystä. Maksan ulkopuolisen etanolimetabolian
osuus koko alkoholiaineenvaihdunnasta on arvioitu eläinkokeissa
kuitenkin 10-30 prosentiksi, kirroosipotilailla jopa 40 prosentiksi.
Elintä tai elinryhmää, jossa tämä tapahtuisi
ei kuitenkaan ole löydetty.
Asetaldehydi ärsyttää limakalvoja
Asetaldehydi on aina etanolin ensimmäinen reaktiotuote elimistössä.
Erittäin reaktiivisena aineena asetaldehydi sitoutuu helposti biologisiin
makromolekyyleihin. Solujen häiriintynyt metabolia sekä autoimmuunimekanismit
saattavat johtaa solujen vahingoittumiseen ja kudostuhoon. Koska maksa
metaboloi suurimman osan juodusta etanolista, on selvää, että
ensimmäiset alkoholin liikakäytön seuraukset nähdään
usein juuri maksassa. Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet,
että alkoholismi ja alkoholin suurkulutus ovat myös suuontelon,
nenänielun sekä paksusuolen syövän itsenäisiä
riskitekijöitä. Kohonneen syöpäriskin on arveltu
olevan kohonneiden asetaldehydipitoisuuksien seurausta. Niitä on
limakalvoilla alkoholin nauttimisen jälkeen.
Ihmisen suoliston normaaliin bakteeriflooraan kuuluu ainakin 400 erilaista
bakteerilajia. Mikrobien yhteenlasketun metaboliakyvyn on arvioitu olevan
samaa luokkaa kuin maksan. Bakteerit kykenevät vapauttamaan käyttöönsä
osan hiilihydraatteihin sidotusta energiasta ns. alkoholikäymisen
avulla. Reaktioketjun viimeisessä vaiheessa asetaldehydi pelkistyy
etanoliksi - ts. mikrobien aineenvaihdunnan tuloksena ihmisen paksusuolessa
muodostuu päivittäin muutama gramma ns. endogeenistä
etanolia.
toisen palstan alkuun
|
|
Etanoliylimäärän vallitessa bakteerien
reaktio kääntyy, jolloin etanolista syntyy huomattavia määriä
asetaldehydiä.
Paksusuolessa paljon asetaldehydiä
Toisin kuin somaattiset solut, mikrobit eivät juuri kykene hapettamaan
asetaldehydiä edelleen asetaatiksi, minkä seurauksena asetaldehydiä
kertyy rektioseokseen ja huomattavia pitoisuuksia asetaldehydiä
muodostuu paksusuolen sisällä normaalin etanolimetabolian
aikana. Asetaldehydin tuotto on suoraan verrannollinen paksusuolen alkoholipitoisuuteen,
joka taas vastaa veren etanolitasoa. Suurin osa syntyneestä asetaldehydistä
metaboloituu edelleen asetaatiksi, mutta pienimolekyylisenä aineena
asetaldehydiä myös imeytyy mittavia määriä
paksusuolesta portaverenkiertoon.
Osa juodusta alkoholista siis palaa ns. bakteriokolonisen aineenvaihduntatien
kautta seuraavasti:
Etanoli - Bakteerien ja limakalvon alkoholidehydrogenaasi
-> Asetaldehydi - Limakalvon ja/tai bakteerien aldehydidehydrogenaasi
->Asetaatti
Lisäksi siis osa asetaldehydistä imeytyy sellaisenaan portakiertoon
ja hapetetaan asetaatiksi vasta maksasoluissa.
Löytö avaa uusia ja tärkeitä näkökulmia
alkoholin aineenvaihdunnan ja etanolin aiheuttamien elinvaurioiden patogeneesin
tutkimukseen. Alkoholin liikakäyttöön liittyvä kohonnut
ruoansulatuskanavan syövän riski saattaa olla seurausta bakteeriperäisen
asetaldehydin suorasta vaikutuksesta ruoansulatuskanavan limakalvoon.
Limakalvovaurio voi myös lisätä suolesta verenkiertoon
vapautuvien bakteeriendotoksiinien määrää. Epätavallisen
korkea veren endotoksiinitaso voi yhdessä korkean asetaldehydipitoisuuden
kanssa lisätä alttiutta sairastua mm. alkoholimaksakirroosiin.
Koska osa etanolin sisältämästä energiasta vapautuu
paksusuolensisäisen bakteerien aineenvaihduntaprosessin aikana,
jää ko. kalorimäärä elimistöltä saamatta.
Tämä saattaa selittää lukuisissa eläinkokeissa
havaitun "häviävien kalorien arvoituksen", ts. sen,
miksi alkoholia ravinnokseen saava koe-eläinryhmä ei lisää
painoaan yhtä nopeasti kuin (laskennallisesti) isokalorisella dieetillä
olevat verrokit.
Viite:
Salaspuro M. Bacteriocolonic pathway for ethanol oxidation: characteristics
and implications. Ann Med 1996;28:195-200
Kalle Jokelainen, Helsingin yliopisto
(09) 471 4096
|
