Influenssan ote voimistuu Euroopassa

Useissa maissa on jo ylitetty epidemiakynnys. Syksyn rokote on vastannut hyvin epideemisiä viruksia. Venäjän voimakas epidemia ei välttämättä merkitse Länsi-Euroopalle suuren epidemian uhkaa.

Edellisen katsauksen jälkeen (Kansanterveys 10/95) influenssa on tuntuvasti lisääntynyt Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Britannian pohjoisosissa, Tshekin tasavallassa, Venäjällä ja myös USA:ssa. Vähäisempää, mutta selvää lisääntyminen on ollut monissa muissa maissa, mm. Belgiassa ja Hollannissa (tilanne 20.12 1995). Toinen muutos on ollut taudin leviäminen lapsista myös aikuisiin, joka on tyypillinen ilmiö useimmille influenssaepidemioille epidemiakauden edetessä. Leviämässä ovat etenkin H3N2-alatyypin influenssa A-virukset. Antigeenisia eroja rokotevirukseen (A/Johannesburg/33/94) on todettu. Niistä huolimatta rokotevirus nostaa hyvin vasta-aineita epideemistä virusta kohtaan, joten rokotussuojan pitäisi olla varsin hyvä.

Venäjällä epidemia on kehittynyt voimakkaammaksi kuin muualla. Esimerkiksi Pietarissa 18-40 % koululuokkien oppilaista oli sairaana kahden viikon seurantajakson aikana marras-joulukuun taitteessa. Moskovassa päädyttiin sulkemaan kouluja epidemian rajoittamiseksi.

Toisen palstan alkuun

Ivanovski-instituutin tiedotteen (14.12.1995) mukaan tilanne ei kuitenkaan ole pahempi kuin vuonna 1989, jolloin liikkeellä oli Beijing/353/89-tyyppisiä viruksia. Vuoden 1989 jälkeen Venäjän epidemiat ovat olleet pieniä. Niinpä käynnissä olevan epidemian voimakkuus saattaa selittyä sillä, että perusimmuniteetti nykyisen kehityshaaran viruksia (Beijing/32/92) kohtaan on heikompi kuin useimmissa länsimaissa. Toistaiseksi (tilanne 20.12.1995) tarkat analyysitulokset Venäjällä liikkeellä olevista influenssaviruksista kuitenkin puuttuvat, joten tavallista ärhäkkäämmän virusmuodon mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Laboratoriotutkimuksia on vaikeuttanut se, että uudet virukset kasvavat totutusta poiketen huonosti kananmunissa. Viruksen viljely ja tyypittäminen edellyttää sopivien soluviljelmien käyttöä.

Myös Suomessa influenssavirusten eristämiseen on jouduttu käyttämään soluviljelmiä. Kaikki KTL:ssa analysoidut kotimaiset viruskannat ovat vastanneet antigeenisesti Euroopassa eristettyjä viruksia, joka viittaa siihen, että edessä on voimistuva, mutta ankaruudeltaan normaalin rajoissa pysyvä epidemiatalvi.

Reijo Pyhälä, KTL

(90) 47 441