Ulkoilman hengitettävällä pölyllä näyttää olevan terveysvaikutuksia jo alhaisilla pitoisuuksilla. Tästä on nyt tietoa myös Suomesta. Hengitettävällä pölyllä (PM10, pölyhiukkasten aerodynaaminen halkaisija alle 10 mm) on epäsuotuisia vaikutuksia hengitysteiden terveyteen. Suomessa ulkoilman PM10pitoisuus voi keväisin nousta korkeaksi, kun talven aikana lumen päälle kertynyt hieno hiekka ja pöly nousevat ilmaan ns. kevätpölynä. Talvella kova pakkanen voi muovata ilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksia, sillä kylmä ilma sinänsä voi ärsyttää hengitysteitä ja näin herkistää ne ilman epäpuhtauksille. Vielä ei tunneta mekanismeja, joilla hengitettävät hiukkaset vaikuttavat terveyteen. On esitetty, että hengitysteihin pääsevien hiukkasten koko olisi tärkeä tekijä; erityisesti hyvin pienet hiukkaset (ultrafine particles, hiukkasten aerodynaaminen halkaisija 0.010.02 mm) voivat olla merkittäviä. Tärkeää voi olla myös hiukkasten määrä, kokonaispintaala ja kemiallinen koostumus. | | Osana eurooppalaista monikeskustutkimusta Kuopiossa kevättalvella 1994 seurattiin noin 200 alaasteen koululaista, joilla oli ollut pitkäaikaisia hengitystieoireita. Lapset mittasivat keuhkojensa toimintaa puhaltamalla päivittäin huippuvirtausmittariin ja pitämällä päiväkirjaa hengitystieoireista. Tutkimuksessa havaittiin, että PM10pitoisuuden nousu oli yhteydessä astmaoireista kärsivien lasten keuhkojen toiminnan lievään alenemiseen. Talvella pölyhiukkaset ovat peräisin suurimmaksi osaksi polttoprosesseista. Keväällä 1995 seuranta toistettiin, jotta voitaisiin selvittää, onko tien pinnasta nousevalla kevätpölyllä epäsuotuisia terveysvaikutuksia. Parhaillaan on myös käynnistymässä KTL:n ympäristöepidemiologian yksikön koordinoima EUhanke, jossa selvitetään hyvin pienten hiukkasten (ultrafine particles) esiintymistä kaupunkiilmassa ja näiden hiukkasten terveysvaikutuksia. Hankkeeseen osallistuvat myös keskukset Saksasta ja Hollannista. Kirsi Timonen, KTL (971) 201 328 |
