Ympäristön ilmiöistä pannaan helpoimmin merkille ne, jotka haittaavat terveyttä. Käsityksemme sekä terveyshaitoista että terveydelle hyödyllisistä seikoista ovat suureksi osaksi uskomuksia, uskonvaraisia. Näin on monien muidenkin asioiden laita. "Todellinen" tietämyksemme jostakin asiasta riippuu monesta seikasta, kuten: onko asianmukaisia (tieteellisiä) tietoja olemassa eli onko asiaa tutkittu riittävästi, ovatko tiedot saatavissa, miten tietoja jaetaan ja välitetään, sekä kykenemmekö omaksumaan tietoja ja käyttämään niitä.
Ympäristön vaikutuksia terveyteen on aika paljon tutkittu. Silti on selvää, että tieteellisestikään ei ole riittävästi kyetty selvittämään terveyden kytköksiä ympäristöön. Paljon toki tieteessä tiedetään. Ainakin osa ihmisistä, tosin ehkä aivan liian pieni osa, edellyttää, että uudet tiedot ovat tieteellisesti luotettavia. Mutta jo tutkimusten tulokset saattavat olla ristiriitaisia, vaikka tutkijat yleensä ovat melko rehellisiä, enimmäkseen rehellisempiä kuin esimerkiksi politiikassa, uskonnossa ja jokapäiväisessä keskustelussa on tapana. Ympäristötieteet ovat kuitenkin valitettavasti aika nuoria. Julkisuus ja tutkimusten rahoituksen turvaaminen houkuttelevat. Moni ympäristötieteen "tutkimustulos" on julkistettu ennen tutkimuksen tekemistä. Toisen palstan alkuun | | Silmättömät silakat, kloorivalkaisun vaarat, ydinvoimalaitosten vaikutus metsiin ja miesten siittiöiden väheneminen ovat esimerkkejä aiheista, joita koskevaa julkisesta keskustelua on hallinnut selvä puoskarointi. Ellei Suomesta löydy tohtoria tai professoria, joka on valmis todistamaan tai ainakin tiedotusvälineissä epäilemään sitä ja tätä, sellainen asuu Ruotsissa tai viimeistään Saksassa. Suomessa on toisaalta esiintynyt myös päinvastaista käyttäytymistä. Herkästi väitetään jostakin ympäristöhaitasta, ettei asiasta voida mitään sanoa, koska sitä ei ole tutkittu nimenomaan Suomessa. Näin yritettiin aluksi tyrmätä tiedot elohopeapäästöjen aiheuttamasta metyylielohopeavaarasta. Tuolloin, 1960-luvun loppupuolella, tiedotushegemonia oli vielä vähättelijöillä. Ajat ovat muuttuneet. Silti tietojen saatavuus, välitys ja omaksuminen ovat yhä edelleen suurempi ongelma kuin tietojen tuottamisen puutteet. Ympäristö ei vaikuta terveyteen läheskään yhtä paljon kuin elämäntavat. Ympäristö on sitä paitsi Suomessa maapallon puhtaimpia. Suomessa terveyshaitat johtuvatkin hyvin harvoin pelkästään ympäristöstä. Työympäristö tosin vaikuttaa usein melko kiistattomasti; etenkään melun aiheuttamat haitat ja psyykkiset vaikutukset eivät ole harvinaisia. Mutta ns. ulkoisen ympäristön haitalliset vaikutukset peittyvät muiden syiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Tämän tulisi kannustaa nimenomaan monisyisten ongelmien tutkimukseen. Olli Ojala, ylijohtaja
Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto |
