Haemophiluksen ampisilliiniresistenssi lisääntyy

Suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän HOT-tutkimuksessa (hengitystie-otiitti) alkuvuodesta 1995 kerättiin enintään 50 peräkkäistä Haemophilus influenzae -eristystä 21 kliinisen mikrobiologian laboratoriosta. Kantoja kertyi 816. Beetalaktamaasin tuotto testattiin lähettävässä laboratoriossa ja herkkyydet mikrobilääkkeille maljalaimennusmenetelmällä KTL:ssa.

H. influenzae -kannoista 41 prosenttia oli peräisin keskikorvasta, 22 sivuonteloista, 12 nenänielusta, 9 nielusta ja loput alemmista hengitysteistä. Kannoista 34 prosenttia oli peräisin 0-1-vuotiailta ja 39 prosenttia yli 16-vuotiailta.

Beetalaktamaasin tuotto aiheutti penisilliini- ja ampisilliiniresistenssiä 19 prosentilla kannoista. Beetalaktamaasia tuottavia kantoja oli alle 4-vuotiailla 26 prosenttia (95 %:n luottamusväli 21 %-30 %), 4-16-vuotiailla 13 (7 %-19 %)ja yli 16-vuotiailla 15 prosenttia (11 %-18 %). Alle 6-vuotiaiden lasten keskikorvanäytteistä eristetyistä kannoista lähes neljännes (71/290) tuotti beetalaktamaasia.

Yleensä amoksisilliini-klavulaanihappo tehoaa myös beetalaktamaasia tuottaviin kantoihin. Kuitenkin myös beetalaktamaasia tuottamattomia ampisilliiniresistenttejä kantoja esiintyi. Niihin amoksisilliini-klavulaanihappo ei tehoa ja kefaklori ja kefuroksiimi tehoavat heikosti. Beetalaktamaasia tuottamattomista 636 kannasta 2,8 prosentin herkkyys oli heikentynyt ja 1,9 prosenttia oli ampisilliinille vastustuskykyisiä.

Beetalaktamaasia tuottavat kannat ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa; vuosina 1988-1990 tutkituista lasten korvatulehdusnäytteistä eristetyistä kannoista beetalaktamaasin tuottajia oli 8,0 prosenttia, kun luku vuonna 1995 oli 24 prosenttia.

toisen palstan alkuun

Tampereen yliopistollisen sairaalan otiittimateriaalin perusteella beetalaktamaasia tuottavien kantojen osuus on koko 1980-luvun ollut noin 12 prosentin tasolla (4-18 %).

Kaikista kannoista sulfatrimetopriimille resistenttejä kantoja oli seitsemän prosenttia ja lasten keskikorvanäytteistä eristetyistä viisi prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin viisi vuotta sitten (3,6 %).

Taulukko:
Haemophilus influenzae-kantojen (N=816) lääkeherkkyystilanne Suomessa 1995.

Viitteet:

1. Nissinen A, Herva E, Katila ML, Kontiainen S, Liimatainen O, Oinonen S, Takala AK, Huovinen P. Antimicrobial resistance in Haemophilus influenzae isolated from blood, cerebrospinal fluid, middle ear fluid and throat samples of children. A nationwide study in Finland in 1988-1990. Scand J Infect Dis 27:57-61, 1995.

2. Nissinen A, et al. Development of beta-lactamase-mediated resistance to penicillin in middle-ear isolates of Moraxella catarrhalis in Finnish children, 1978-1993. Clin Infect Dis 21:1193-6, 1995.

Antti Nissinen, Keski-Suomen keskussairaala

(941) 691 811

Raija Manninen ja Pentti Huovinen, KTL

(921) 251 9255

Paul Grönroos, TAYS

Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä, FiRe