Ponnistuksista huolimatta huumeiden kulkeutumista vankilaan ei pystytä kokonaan estämään. Vankila ei ole optimaalinen ympäristö päihdeongelman hoitamiselle, joka on vaikeaa vapaassa yhteiskunnassakin. Terveydenhuollon henkilökunta on avainasemassa huumeiden käytön kohtaamisessa ja siihen liittyvien terveysriskien vähentämisessä. Vankien runsas päihteiden käyttö on yleismaailmallinen ilmiö. Suomessa ongelmana on ollut ennen kaikkea alkoholi. Huumeiden käytön ja lääkkeiden päihdekäytön yleistyessä myös niihin tottuneiden vankien määrä kasvaa. Vankilassa käyttämisen osasyynä lienee ahdistuneisuuden ja tyhjyyden tunteiden hukuttaminen, osaksi omaksuttu elämäntapa. Huumeiden markkinat ovat hyvät, koska muita päihteitä on vaikea saada. Vankilaa ei voida eristää yhteiskunnasta. Maksimoidut kontrollitoimet olisivat kalliita, vaikuttaisivat haitallisesti vankien ja henkilökunnan välisiin suhteisiin, vaikeuttaisivat integroitumista takaisin yhteiskuntaan ja olisivat vielä ihmisoikeuksien kannalta arveluttavia. On realistista hyväksyä tosiasia, että vankiloissa käytetään huumeita ja - mikä on terveydenhuollon kannalta huolestuttavinta - myös suonensisäisesti. Koska injektiovälineitä on vähän ja ilmitulon pelosta annos otetaan nopeasti, yhteisiä ruiskuja ja neuloja käytetään niitä välillä puhdistamatta. Maailman terveysjärjestö ja Euroopan neuvosto ovat antaneet suosituksia huumeiden käyttöön liittyvien infektioiden torjunnasta. Niiden lähtökohtina ovat vangin ihmisoikeudet ja kansanterveydellisesti perustellut toimet. Vangilla on oikeus sekä sairauksien ehkäisyyn että niiden hoitoon, tiedonsaantiin, itsemääräämiseen ja tietosuojaan samoin perustein kuin muillakin ihmisillä. Vankien terveydenhuoltoa ei voida toteuttaa, ellei se pohjaudu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Suomen tilanne vielä hyväSuomen huumeongelman paheneminen heijastuu myös vankeinhoitoon. Kun vuonna 1985 sisään tulleista vangeista kuusi prosenttia arvioitiin riippuvaisiksi (myös) muista päihteistä kuin alkoholista, oli vastaava osuus kahdeksan vuotta myöhemmin 12 prosenttia. Sama kehitys näkyy niiden rangaistusvankien määrässä, joiden päärikoksena oli huumausainerikos. Heidän lukumääränsä on tämän vuosikymmenen kuluessa yli kaksinkertaistunut; lokakuun 1995 poikkileikkaustutkimuksessa luku oli 213, mikä on lähes kahdeksan prosenttia kaikista rangaistusvangeista. toisen palstan alkuun | | Käyttö näyttäisi painottuvan bentsodiatsepiineihin, kannabikseen ja amfetamiineihin. Useissa maissa 25-30 prosenttia vangeista on käyttänyt säännöllisesti opiaatteja, yleensä heroiinia. Myös huumeiden käyttäjät saavat hoitoaTerveydenhuollon tulotarkastuksessa kartoitetaan vangin alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttö. Hän voi tarvita apua vieroitusoireisiin ja suonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyviin ongelmiin: pistoskohdan infektioihin ja hepatiittitartuntaan tai sen pelkoon. Vangille kerrotaan, miten hän voi saada apua huumeongelmaansa. Hän saa halutessaan tietoa infektioriskeistä ja vapaaehtoisesta HIV-tutkimuksesta. Vaikka vankiloissa tutkitaan vuosittain lähes 1 000 näytettä, HIV-infektioita on 10 vuodessa todettu vain kourallinen. Samoin akuutti B-hepatiitti ja B-hepatiitin kantajuus ovat harvinaisia. Huumeidenkäyttäjille annetaan heidän halutessaan HBV-rokotus. C-hepatiittia on vankien kuten muutenkin huumeidenkäyttäjien keskuudessa runsaasti. Huumeiden käyttö on maassamme rikos, kuitenkin näiden vankien oikeutta siitä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn kunnioitetaan. Jos vanki ei voi tai halua luopua huumeista, häntä kehotetaan pidättymään suonensisäisestä käytöstä tai ainakin välineiden jakamisesta muiden kanssa. Ellei tämäkään onnistu, vangin pitäisi kyetä puhdistamaan välineensä. Tästä - kuten kondomin käytöstäkin - jokainen vanki saa ohjeet perushygieniapaketissaan. Metadonihoitoa ei vieläOmaksuttu toimintapolitiikka ei merkitse huumeiden käytön suosimista. Se ei myöskään tee kontrollitoimia tarpeettomiksi, mutta nämä eivät kuulu eivätkä sovi terveydenhuollon tehtäviksi. Yhä useammassa maassa myös vangeilla on mahdollisuus metadonihoitoon. Suomessa tätä ongelmaa ei vielä ole jouduttu kohtaamaan. Sveitsissä on juuri päättynyt kokeilu ruiskujen ja neulojen jakamisesta vangeille. Tulokset ovat olleet niin hyviä, että toimintaa on päätetty jatkaa. Toisessa vankilassa on käynnissä tutkimus, jossa huumeista riippuvaisille vangeille voidaan määrätä heroiinia. Leena Arpo, Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto (90) 7590 8419 |