Kuopion huumeiden käyttäjillä B-hepatiittiepidemia

Pohjois-Savon alueelliseen Kuopion läänin kattavaan tartuntatautirekisteriin on viime vuosina ilmoitettu 3-5 B-hepatiittitartuntaa vuosittain. Viime vuonna ilmoitettiin 33 tapausta, joista 19 oli akuutteja ja 14 kroonisia (tartuttavia kantajia). Lähes kaikki potilaat olivat kuopiolaisia; vain kolme kantajaa asui läänin muissa kunnissa. Valtaosa potilaista oli saanut tartunnan suonensisäisten huumeiden käytöstä tai kokeilusta - saastuneista neuloista, ruiskuista tai huumeista. Kymmenen joutui akuutin hepatiitin vuoksi sairaalaan. Vastasyntynyt, tartunnan äidiltään saanut lapsi, säästyi taudilta ja kantajuudelta ohjeiden mukaisten rokotusten ja immunoglobuliinin ansiosta. Muut potilaat (etupäässä nuoria aikuisia) olivat rokottamattomia.

Epidemian pysäyttämisyritykset

Epidemia huomattiin toukokuun 1995 lopussa, jolloin aloitettiin tiedotus terveydenhuoltohenkilöstölle. Väestölle ja rokotettaville tiedotettiin paikallislehtien ja radion välityksellä. Tärkein sanoma oli, että kaikki suonensisäisten huumeiden käyttäjät, jotka eivät ole sairastaneet B-hepatiittia aikaisemmin, tulee rokottaa sitä vastaan. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät kuuluvat riskiryhmiin, joille KTL suosittelee ilmaisia B-hepatiittirokotuksia (KTL 638/43/92). Rokotukset annetaan yleensä terveyskeskuksessa. Rokotussarjaan kuuluvilla kolmella pistoksella on kiire epidemiatilanteessa. Ne suojaavat myös henkilöitä, jotka ovat äskettäin altistuneet B-hepatiittivirukselle. Terveydenhuoltohenkilöstölle tähdennettiin myös, että jokaisen B-hepatiittipotilaan kaikki verikontaktit ja sukupuolikumppanit tulee ohjata tutkimuksiin, neuvontaan ja rokotuksiin.

Huumeiden käyttäjät eivät kuitenkaan saapuneet rokotuksiin, ja epidemia jatkui. Tiedotuksen suuntaaminen suoraan niihin terveydenhuollon alayksiköihin, joissa hoidetaan runsaasti huumeiden käyttäjiä, sekä sosiaalityöntekijöille, päihteiden käyttäjien kuntoutuslaitoksiin, vapaaehtoisjärjestöille, poliisille ja vankiloihin lisäsi rokotuksia jonkin verran. Vaikutelma epidemian laantumisesta vuoden loppua kohti on todennäköisesti pettävä, koska taudin itämisaika on pitkä (1-6 kuukautta), potilaat saattavat hakeutua hoitoon myöhään tai ei ollenkaan, väestössä on runsaasti oireettomia tartuttajia ja tartuntatauti-ilmoitukset saattavat viipyä pitkään.

Miksi epidemia jatkuu juuri Kuopiossa

Huumeiden käyttäjät lienevät muualla maassa yhtä rokottamattomia kuin Kuopiossa. Muiden alueiden säästyminen B-hepatiittiepidemialta johtuu todennäköisesti vain hyvästä onnesta. Kuopion epidemian pysäyttämisen epäonnistumisen syyksi epäillään ainakin seuraavia tekijöitä:

1. Kaikki suonensisäisten huumeiden käyttäjät eivät tiedä tarvitsevansa rokotussuojaa B-hepatiittia vastaan.

2. Huumeiden käyttäjiä on vaikea tavoittaa. Osa on asunnottomia, osa pysyttelee terveydenhuoltojärjestelmän tai muiden auttajien tavoittamattomissa.

3. Huumeiden käyttäjät hakeutuvat vastahakoisesti rokotuksiin esimerkiksi tautia koskevien väärinkäsitysten, välinpitämättömyyden tai huumeiden käytön ilmitulon pelon vuoksi.

toisen palstan alkuun

4. Henkilökunta (erityisesti terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella) ei aina tiedä rokotusohjeita ja rokotusten tärkeyttä.

5. Henkilökunta ei aina tiedä asiakkaidensa huumeiden käytöstä.

6. KTL:n ohjeissa ei mainita, miten riskiryhmät käytännössä ohjataan rokotuksiin. Ohjeiden lukijat eivät tule ajatelleeksi, että ongelmallisten riskiryhmien rokottaminen vaatii tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

7. Rokotuksiin ohjaamista on vaikea muistaa. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa asiakkaan suojaaminen infektioilta on vieras ajatus varsinaisen tehtävän kannalta, kuten useimmiten on asian laita (ensiapupoliklinikalla, mielenterveystoimistossa, poliisiasemalla, vankilassa).

8. Alueellinen tiedotus tehoaa heikosti ilman samanaikaista valtakunnallista kampanjaa.

Rokotustietoa levittämään

Hyvistä rokotusohjeista ja ilmaisista rokotuksista voi olla pitkä matka rokotusten toteutumiseen, jopa suurimman riskin kohderyhmissä. STM ja KTL ovat äskettäin kiinnittäneet asiaan huomiota (KTL:n kirje terveyskeskuksille, sairaanhoitopiireille ja infektiolääkäreille 2.11.95). Kirjeen vaikutus riippuu olennaisesti siitä, miten tehokkaasti alueelliset ja paikalliset vastuuhenkilöt pystyvät organisoimaan kirjeen sanoman perille menon rokotusten kohderyhmille ja kaikille heidän auttajilleen. Lisäksi tarvitaan paljon yhteistyötä ja koulutusta.

Jokaisen kannattaa aktiivisesti ohjata kaikki tuntemansa suonensisäisten huumeiden käyttäjät terveyskeskukseen ilmaisiin rokotuksiin. Tämä koskee niin terveydenhuoltohenkilökuntaa kuin omaisia, tukihenkilöitä, sosiaalityöntekijöitä, poliisia ja vankilahenkilökuntaa koko maassa.

Camilla Jokinen, KYS

(971) 172 134 tai (971) 173 311

Pauli Kuosmanen, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus

Hepatiitti B-rokotuksia huumeenkäyttäjille!

Voimassa olevan rokotussuosituksen mukaan hepatiitti B-rokote voidaan antaa maksutta suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Rokotusohjelma ei ole kaikilta osiltaan ilmeisesti toiminut toivotulla tavalla kuten Jokisen artikkeli tässä lehdessä osoittaa. Syynä saattaa olla se, ettei tietoa rokottamisen mahdollisuudesta ole saatu välitetyksi huumeenkäyttäjille tai näiden arkuus/haluttomuus ilmoittautua maksuttoman rokotuksen saajaksi.

Terveydenhuollon henkilökunta on avainasemassa tietoa levitettäessä. Mahdollisuudesta tulisi aina muistuttaa kun siihen kliinisen tuntuman perusteella näyttää olevan aihetta. On myös muistettava, että päihteiden sekakäyttäjät ovat erityinen riskiryhmä, satunnaisessa pistoskäytössä varotoimenpiteet lyödään helposti laimin.

Tehostetun rokottamisen hyöty on ilmeinen: huumeenkäyttäjää se suojaa taudilta, joka usein kroonistuu ja aiheuttaa vakavia myöhäistauteja, ja yhteiskuntaa vähentämällä infektiopainetta väestössä.

Pauli Leinikki, KTL

(90) 47 441