|
Kuppa on vuodesta 1993 selvästi alkanut lisääntyä,
vuonna 1995 uusia tartuntoja oli jo 114. Tartuntoja on saatu enenevässä
määrin myös Suomessa ja naisten osuus on kasvanut. Vuonna
1995 tartunnan on saanut kaksi odottavaa äitiä.
Vuoden 1995 kuppaan sairastuneet ovat olleet eri puolilta Suomea. Tampereen
seudulla on havaittu lähes 30 potilaan tartuntaryväs. Myös
Helsingissä (15) ja Lappeenrannassa (7) on todettu runsaasti tapauksia.
Kuppadiagnoosi on saattanut viivästyä, koska potilaat tai
lääkäritkään eivät ole tiedostaneet kupan
mahdollisuutta Suomesta saatuna infektiona.
Kuppa Suomessa
|
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
| Määrä |
26
|
37
|
33
|
48
|
63
|
114
|
| Naisten osuus
% |
27
|
24
|
42
|
44
|
21
|
40
|
Diagnoosin viivästyessä kuppa leviää helposti.
Esimerkiksi Tampereella eräs naispotilas ehti tartuttaa ainakin
neljä seksikumppaniaan ennen lääkitystä. Kuppa tarttuu
selvästi helpommin kuin vaikkapa HIV.
Valtaosa ulkomailta hankituista kuppatartunnoista tuodaan Suomeen
Venäjältä ja Virosta. Näissä maissa on meneillään
todellinen kuppaepidemia. Vuonna 1994 Pietarissa varmennettiin noin
8 000 ja Virossa noin 800 kuppatartuntaa. Kupan esiintyvyys on 50-70
kertaa suurempi kuin Suomessa, ja vilkas matkailu sekä prostituutio
edistävät kupan leviämistä. Jokaisen, joka on harjoittanut
suojaamatonta seksiä Venäjällä tai Baltian maissa
tai näistä maista vastikään tulleen henkilön
kanssa, pitäisi käydä kuppaverikokeessa.
Testit ja tunnistus
Kupan seulonta tehdään kardiolipiinitestillä, joka
tulee positiiviseksi 4-6 viikkoa tartunnasta eli kupan primaarivaiheessa.
Titterit ovat aluksi matalia (alle 16) ja positiivinen tulos on aina
syytä varmistaa spesifisellä TPHA-testillä. Se tulee
hieman myöhemmin positiiviseksi kuin kardiolipiinitesti. Alkuvaiheen
negatiiviset seroreaktiot kontrolloidaan 6-8 viikon kuluttua, jos on
vähäisintäkään epäilyä kuppatartunnasta.
Vasta tässä vaiheessa kuppa on täysin poissuljettavissa.
toisen palstan alkuun
|
|
Toisaalta potilaan kupan inkubaatioaikana saama
antibioottilääkitys viivästyttää seropositiivisuutta
tai ainakin heikentää kardiolipiini- ja TPHA-tittereitä.
Kupan kliininen diagnostiikka on helppoa tyyppitapauksessa. Primaarioireet
(3-4 viikkoa. tartunnasta) ovat kuppahaava tai haavat sekä selvästi
suurentunut regionaarinen imusolmuke. Kuppahaava on aristamaton toisin
kuin herpes- tai sankkerihaava, jotka ilmaantuvat nopeasti, jo viikon
kuluttua tartunnasta. Kupan sekundaarivaiheen (6-8 viikkoa tartunnasta)
oireita ovat punatäpläinen ihottuma (roseola), punaruskeat
syfilispapulat kämmenissä ja jalkapohjissa, suurentuneet imusolmukkeet,
hiusten lähtö sekä erilaiset yleisinfektion oireet kuten
lämpöily, päänsärky ja yleinen huonovointisuus.
Osa potilaista on hakeutunut tutkimuksiin ja hoitoon vasta sekundaarivaiheessa,
kun eivät ole osanneet epäillä kupan mahdollisuutta.
Paljon oireettomia
Noin 30 prosenttia kuppatartunnan saaneista on niin vähäoireisia
tai oireettomia, etteivät he osaa hakeutua lääkäriin.
Anamneesissa oleva riskiyhdyntä tai partnerilla todettu kuppa on
siten ainoa keino jäljittää nämä oireettomat
tartunnan saaneet.
Kupan hoito ja tartunnan jäljitys olisi keskitettävä
asiantuntijoille kuten suurimmissa kaupungeissa oleviin sukupuolitautien
poliklinikoihin, keskussairaaloiden iho- ja sukupuolitautien poliklinikoihin
sekä keskussairaaloiden ja terveyskeskusten tartuntataudeista vastaaville
lääkäreille. Epidemiologisissa kysymyksissä voi
konsultoida myös Kansanterveyslaitosta. Kuppa on yleisvaarallinen
tartuntatauti, jonka tutkimukset ja lääkehoito ovat julkisessa
terveydenhuollossa maksuttomia. Tutkimusten maksuttomuus koskee tartuttajaksi
tai tartunnan saaneeksi epäiltyä henkilöä, vaikkei
hänellä kuppaa todettaisikaan.
Kirjallisuutta: T.Reunala, I.Seppälä: Kuppa, kirjassa Sukupuolitaudit,
Duodecim 1994, ss.53-63.
Timo Reunala, HYKS,
Timo Rostila, Helsingin kaupunki,
Pauli Leinikki ja
Olli Haikala, KTL
|
