Charter kiihdyttää tartuntatautien tiedonvälitystä EU:ssa

Tartuntatautitietojen välittäminen EU:n maasta toiseen on perustunut pitkälti epävirallisiin sopimuksiin, tutkimustyössä syntyneisiin yhteistyöverkkoihin ja henkilökohtaisiin kontakteihin. WHO:n Euroopan toimisto on kerännyt tietoja rokotuksin ehkäistävistä, yleisvaarallisista, tai muuten mielenkiintoisista tartuntataudeista. Tietoja on vaihdettu päällekkäisissä järjestelmissä ja usein analysoitu pitkällä viiveellä. EU:ssa HIV:n, legionellan (EWGLI), salmonellan (SALMNET) ja influenssan seurantatietojen vaihto edustavat parhaiten toimivia tautikohtaisia verkkoja. Uusia verkkoja on syntymässä ainakin tuberkuloosin, meningokokin ja sairaalainfektioiden ympärille.

Ihmisten ja elintarvikkeiden lisääntynyt liikkuminen maasta toiseen sekä uusien, uhkaavien infektioiden ilmaantuminen ja joidenkin yleisten bakteerien mikrobilääkeresistenssin nopea lisääntyminen ovat korostaneet ajantasaiseen tiedonvälityksen, verkkoutumisen sekä ohjeistuksen ja erilaisten seuranta ja tutkimushankkeiden paremman koordinoinnin tarvetta. Tartuntataudeista valtakunnallisella tasolla vastaavien asiantuntijoiden yhteiselin Charter tarjoaa tähän joustavan organisaatiomallin.

Työryhmä pyörittää charteria

Ehdotetun mallin mukaan koordinoivaa organisaatiota pyörittäisi viiden jäsenmaan edustajista koottu työryhmä, jolla olisi apunaan palkattu asiantuntijasihteeri sekä mahdollisesti muutakin henkilökuntaa. Ryhmän kokoonpano ja toimipaikka kiertäisivät, jotta jokainen jäsenmaa voisi vuorollaan toimia työryhmän kotipaikkana.

Ryhmän tukena olisi 15 jäsenmaan asiantuntijaedustajista koottu Charter-ryhmä. Sen tehtävä olisi arvioida hankkeiden edistymistä, linjata toiminnan periaatteita, identifioida toimintaa kaipaavia katvealueita, joille toimintaa pitäisi laajentaa ja toimia tartuntatautikysymyksien neuvonantajana EU:n komissiolle. Koordinoinnin onnistuessa Eurooppa ei tarvitsisi Yhdysvaltain esimerkin mukaista keskitettyä Center for Disease Control'ia. Charter hankkeen idea ja toimintaohjelma esiteltiin Madridin foorumissa viime joulukuussa päättäjille ja kansainväliselle tartuntatautityön yhteisölle. Hanke sai myönteisen vastaanoton.

Tiedonvälitystä selvitetään

Charter anoo parhaillaan rahoitusta EU:n DG V:ltä. Sen asiantuntijuutta tarvitaan jo nyt DG III:n rahoittamassa 3-vuotisessa IDA-hankkeessa (Interchange of Data between Administrations). Charterin päämääränä on rakentaa erillinen, suojattu Internet tekniikkaan perustuva tiedonsiirtojärjestelmä, joka mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman tartuntatautitietojen vaihdon asiantuntijalaitosten välillä. Järjestelmän täytyisi kyetä siirtämään kiireellistä tietoa myös hätätilanteissa, esimerkiksi uhkaavissa kansallisissa tai kansainvälisissä epidemiatilanteissa (Early Warning System).

IDA:a tukee DG XII:n rahoittama, Charter ryhmän alulle panema kysely, joka kartoittaa näitä elektronisen tiedonsiirron tarpeita ja rajoituksia (User Need Survey).

toisen palstan alkuun

Yksityiskohtaisen ja vastavuoroisen kartoituksen avulla pyritään välttämään komission aiempien telekommunikaatiohankkeiden ongelmat. Charterin asiantuntijoiden toivotaan määrittelevän yksityiskohtaisen ja strukturoidun tiedon vaihtokeinoja, tarvittavia tapauksen määrittelyjä, kiireellisyysluokituksia ja salaustasoja jne. Tiedon laatu ratkaisee sen tarjoaman hyödyn käytännön työssä, suunnittelussa ja tutkimuksissa.

Yhteydet myös USA:han

Tartuntatautien tiedonvaihtoa ei pohdita vain EU:ssa. Huoli on maailmanlaajuinen. IDA hankkeen rakentama järjestelmä mahdollistaa myös Yhdysvaltojen ja EU:n välisen ajantasaisen viestinnän, joka vastikään kirjattiin mannerten välisessä Transatlanttisessa sopimuksessa. Myös G7valtioita kiinnostavat uhkaavat tartuntataudit. G7 on perustanut oman ryhmän, joka valmistelee elektronisessa muodossa olevan tiedon välittämistä tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi ja epidemiatilanteiden hallitsemiseksi. IDA hanke palvelee myös G7 sitoumuksia EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Alkurahoitus saatu

Vaikka EU:n komissio ei ole vielä vahvistanut Charterhankkeen rahoitusta, se on myöntänyt kahden tärkeän Charterin toimintaan oleellisesti kuuluvan hankkeen alkuun panevan rahoituksen DG V:sta.

Kenttäepidemiologinen koulutusohjelma (European Programme for Intervention Epidemiology Training, EPIET) kasvattaa yleiseurooppalaista, käytännönläheistä infektioepidemiologien kaartia. Ohjelma perehdyttää soveltaviin epidemiologisiin metodeihin, tartuntatautien torjuntamenetelmiin ja kansanterveystyöhön. Kaksivuotisen koulutuksen käytyään koulutettavat kykenevät selvittämään epidemioita (engl. outbreaks), kertomaan epidemianselvityksen tuloksista tiedotusvälineille, päättäjille sekä esiintymään tieteellisillä foorumeilla, ottamaan työssään huomioon kansainväliset näkökohdat sekä vaikuttamaan kansanterveyden päätöksentekoon. Ohjelmaa johdetaan Brysselistä ja sen kehittämisestä vastaavat Euroopan kansanterveyslaitokset yhdessä.

EuroSurveillance

EuroSurveillancelehti on myös tartuntatautien yhteistyötä edistävä EUhanke. Lehden toimitusneuvosto koostuu jäsenmaiden tartuntatautitietoja julkaisevien kansanterveyslehtien päätoimittajista. Viime vuonna ranskalaisenglantilainen toimitus työsti kaksi kaksikielistä koenumeroa. Lehdessä ilmestyvät artikkelit olivat joko tilaustyötä erityisesti "added European value" perspektiivistä tai suoraan kansallisten lehtien erityistä mielenkiintoa herättävien artikkelien käännöksiä. Suomesta uutisoitiin viimekeväinen meningokokkiepidemia sekä laaja myyräkuumeena tunnettu hantavirusepidemia.

Jos lehti saa komissiolta jatkorahoituksen, se ilmestyy painettuna kerran kuussa ja elektronisessa muodossa postituslista tyyppisenä kerran viikossa. Myös EPIET koulutettavat sekä erilaiset EU:n seurantaverkostot ja tutkimusryhmät aikovat tuottaa epidemiaraportteja sekä tauti ja patogeenikohtaisia katsauksia lehteen.

Hanna Nohynek,
Pauli Leinikki, KTL

(90) 47 441