Ruokatottumukset muuttuvat eri tahdissa kuin muut elintavat

Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyn (AVTK) mukaan elintapojen - syöminen, juominen, tupakointi, liikunta - muutossuunnat ovat viidentoista vuoden ajan olleet erilaisia. Samakin elintapa on voinut muuttua eri tavoin eri väestöryhmissä.

Ruokatottumukset ovat muuttuneet terveyden kannalta suotuisasti, sillä rasvaisen maidon ja voin käyttö on harvinaistunut, vihannesten yleistynyt. Vapaa-ajan liikunnan harrastus on lisääntynyt, mutta muutos ei ole yhtä suuri kuin ruokatottumuksissa. Alkoholia vähintään kahdeksan ravintola-annosta viikossa nauttivien määrä on lisääntynyt. Miehet ovat vähentäneet tupakointiaan ja naiset hieman lisänneet.

Ravintovalistus tehoaa, tupakkavalistus ei

Ruokatottumusten terveellistymistä selitetään usein ravintovalistuksella. Se on varmaankin tehonnut, mutta miksi tupakka- tai alkoholivalistus eivät ole vaikuttaneet yhtä hyvin? Elintavat muuttuvat terveyskasvatuksen toivomaan suuntaan, jos ulkoiset edellytykset tukevat muutosta. Ravintovalistuksella on täytynyt olla paremmat onnistumisen edellytykset kuin muulla terveyskasvatuksella.

Uusien elintapojen omaksumisen edellytyksiä voidaan jäljittää poimimalla elintapamuutosten kärkiryhmiä, ts. väestöryhmiä, jotka 1980-luvun alussa söivät terveellisimmin, liikkuivat eniten, tupakoivat vähiten (miehet) tai eniten (naiset) ja käyttivät alkoholia useimmin.

Kärkiryhmätarkastelu viittaa siihen, että elintapamuutokset liittyvät yhteiskunnan rakennemuutoksiin kuten kaupungistumiseen ja toimihenkilöiden lisääntymiseen.

toisen palstan alkuun

Nämä muutokset ovat muokanneet hyvän maaperän juuri ravintovalistukselle. Kaupunkilaisen, hyvin koulutetun 1990-luvun toimihenkilön, päivittäin työpaikallaan lounaan saavan, on helpompi koota suositeltava ruokavalio kuin 1960-luvun maidontuottajan.

Taulukko:
Elintapamuutosten kärkiryhmät 1978-1995.

Liikunnasta tuli harrastus

Yhteiskuntakehitys tukee myös vapaa-ajan liikunnan harrastusta. Siirtyminen ruumiillisesti raskaista ulkotöistä toimistoihin vähentää työaikaista fyysistä aktiivisuutta. Kun työssä ei "saa" liikuntaa, siitä tulee harrastus.

Alkoholivalistuksen onnistumisen edellytyksille näyttää kaupungistumisen myötä käyvän huonosti: alkoholin tarjonta lisääntyy. Oluen hankkii nykyään helpommin kuin salaattikerän.

Elintapamuutosten ulkoisia edellytyksiä arvioitaessa on muistettava myös, että elintavat ovat merkitykseltään erilaisia. Voin korvaaminen margariinilla on helpompaa kuin tupakan vaihtaminen purukumiin.

Kirjallisuutta:

Karisto A, Prättälä R, Berg Mari-Anna. Hyvät, pahat ja rumat? Epäterveellisten elintapojen kasautumisesta. Kirjassa: Karisto Antti, Lahelma Eero, Rahkonen Ossi (toim.). Terveyssosiologia. WSOY. Helsinki. 1992. 121-139.

Lahelma Eero, Berg Mari-Anna, Helakorpi Satu, Prättälä Ritva, Rahkonen Ossi, Puska Pekka. Suomalaisten aikuisten koettu terveydentila ja terveyskäyttäytyminen. Suomen Lääkärilehti 1994: 49:22-21:2213-2227.

Prättälä Ritva, Berg Mari-Anna, Puska Pekka. Diminishing or increasing contrasts? Social class variation in Finnish food consumption pattern, 1979-1990. Eur J Clin Nutr 1992:46:279-287.

Ritva Prättälä, KTL

(90) 47 441