|
Vuoden 1995 aikana todettiin Suomessa 29 plasmodi-infektiota 28:lla
malariapotilaalla. Plasmodilöydökset: P. falciparum
21, P. vivax 5 ja P. ovale 3; yhdellä potilaalla
oli sekä falciparum- että ovale-plasmodeja. Suomalaisia oli
13 ja ulkomaalaisia 15. Auroran sairaalassa hoidettiin 16, yliopistollisissa
keskussairaaloissa 8 ja 4 muissa keskus- tai aluesairaaloissa. Norsunluurannikolta
työstä palannut suomalainen menehtyi falciparummalarian komplikaationa
syntyneeseen aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymään (ARDS).
Yhdellä sambialaisella falciparummalarian infektioaste nousi 50
%:iin, mutta potilas selvisi taudistaan ilmeisesti vanhan immuniteettinsa
ja hyvän hoidon ansiosta.
Valtaosa malarioistamme on edelleen peräisin Afrikasta: läntisen
Afrikan maista 14 ja Itä-Afrikasta 8. Viiden malariapotilaan tartunta
oli peräisin Aasiasta, kahden Intiasta ja kolmen Kaakkois-Aasiasta.
Vain yksi malariatapaus (P. vivax) tuli Väli-Amerikan Hondurasista.
Ulkomaalaisista useimmat olivat kotoisin malaria-alueilta, eivätkä
he olleet käyttäneet mitään malarian estolääkitystä.
Suomalaisista neljä oli ilman malarian estolääkitystä
ja yhdellä oli kyseenalainen (paikallinen) lääke. Kokonaista
seitsemän suomalaista matkailijaa otti joko pelkkää klorokiinia
tai klorokiini-proguaniili-yhdistelmää ohjeen mukaan, mutta
saivat kuitenkin malariainfektion; näistä viisi tuli Länsi-Afrikasta
ja kaksi Itä-Afrikasta.
toisen palstan alkuun
|
|
Yhdellä suomalaisella malariapotilaalla infektoituneiden
punasolujen määrä nousi viiteen prosenttiin, mutta varsinaisia
komplikaatioita ei kehittynyt. Malariaan menehtyneellä potilaalla
korkein todettu parasitemia-aste oli vain 2,4 prosenttia. Tämä
osoittaa selvästi falciparummalarian yllättävyyden ja
vaarallisuuden; malarian komplikaatiot voivat päästä
vauhtiin jo varsin alhaisessa parasitemiassa. Mitattu parasitemia-aste
voi tosin joskus olla harhauttava, koska perifeerinen sivelyvalmiste
ei ole kvantitatiivisesti luotettava infektioasteen mittari.
Johtopäätöksiä
- matkailijoille korostettava aina myös malarian ei-lääkkeellisen
ehkäisyn tärkeyttä
- malarian estolääkettä käytettävä,
vaikkei teho olisikaan täysin kattava
- malaria on kuumetauti ja matkan jälkeinen kuume on viipymättä
tutkittava myös malarian varalta, jotta varhainen hoito voidaan
aloittaa
- malariaa hoitavien kliinikoiden pitää muistaa malarian
yllätyksellisyys . Onhan sen yhtenä nimityksenä vanhastaan
ollut "malaria tertiana maligna"!
Hannu Kyrönseppä, Auroran sairaala
(90) 470 2450
|
