Avainsanat EU:n terveyspolitiikkaan

Avainsanat EU:n terveyspolitiikkaan

Tietoa on kunhan sitä osaa kysyä. Kun tietää, mitä haluaa ja mistä, ei ole hätää. Mutta siinäpä ongelma juuri onkin! Erityinen kiusa se on EU-tiedon kohdalla, koska se on meille kaikille uutta ja tuntematonta.

Suomen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana on jo paljon viisastuttu ja löydetty virallisen tiedon lähteille, mutta epävirallisen tiedon kaivaminen ja lobbailu on ikuista opiskelua.

Jotta EU-tietoa voi ymmärtää ja käyttää tulisi tuntea se toimintaympäristö, jossa tietoa tuotetaan ja jossa siitä päätetään. Euroopan Unionin terveyspolitiikalle löytyy valtuutus ja toimintakehys Euroopan Yhteisön perustamis-sopimuksen 3 artiklan o kohdassa ja kansanterveysartiklassa 129. EU:n tehtävänä on ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun turvaaminen.

EU:n terveyspolitiikka on pitkään painottunut työterveydenhuoltoon, työhygieniaan ja toisaalta lääkevalmisteita ja kemikaaleja koskeviin säädöksiin. Vasta Maastrichtin sopimuksen kansanterveyspykälän 129 myötä kansanterveysteemat ovat alkaneet kehittyä. Samainen artikla velvoittaa huomioimaan kansalaisten terveysvaatimukset kaikessa EU:n päätöksenteossa.

Terveyspolitiikan valmistelu EU:ssa

Komissiolla on aloiteoikeus EU:n lainsäädännön ja ohjelmien valmisteluun sekä niiden toimeenpanoon. EU:n "sosiaali-, terveys- ja työministeriönä" toimii komission pääosasto DG V. Kansanterveyttä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien päätösten valmistelusta vastaa Luxemburgissa sijaitseva osasto F.

Komission hallinto-organisaatio poikkeaa tehtäväjaoltaan Suomen ministeriöiden vastuujaosta. Lääkkeitä, lääkintälaitteita, kemikaaleja, geeniteknologiaa ja tupakkatuotteita koskevat asiat valmistellaan pääosastolla DG III (teollisuustuotteet) ja alkoholiasiat osana maatalouspolitiikkaa pääosastolla DG VI.

Euroopan Parlamentti antaa lausuntonsa sekä osallistuu yhteispäätösmenettelyn mukaiseen päätöksentekoon kansanterveyttä koskevissa asioissa. Euroopan Parlamentin Ympäristö-, kansanterveys- ja kuluttajansuojavaliokunta on ensisijainen parlamentin terveyspolitiikan muotoilijana.

EU:n Talous- ja sosiaalikomitealla sekä Alueiden komitealla on myös vastaavat valiokunnat, jotka antavat lausuntonsa terveyspoliittisissa kysymyksissä.

Päätökset tehdään Sosiaali- ja terveysministerien neuvostossa jäsenmaiden ao. ministerien toimesta. Ministerineuvostossa asioita valmistellaan työryhmissä, johon jokaisen jäsenmaan virkamiestaso osallistuu.

Terveyspoliittisten asioiden valmistelu- ja päätöskiemuroihin tulisi tutustua erittäin tarkoin, mikäli haluaa vaikuttaa EU:n päätöksentekoon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Se vaatii tuekseen alan viimeisimmän tiedon.

EU:n kansanterveysohjelmat

EU:n juuri alkaville viisivuotisille kansanterveysohjelmille on määrätty vastuutahot myös Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän terveydenhuollon osastosta vastataan Suomen kannanotoista ja tiedotuksesta;

- Eurooppa syöpää vastaan (Olli Simonen)

- AIDS ja muut tarttuvat taudit (Tapani Melkas)

- Huumeohjelma (Tapani Sarvanti)

- Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, koulutuksen ja tiedotuksen ohjelma (Tapani Piha).

Komissiossa on valmisteilla lisäksi ohjelma terveystietojen tilastointia ja seurantaa varten, saasteperäisten sairauksien sekä harvinaisten sairauksien yhteistyöohjelmat.

Tutkimusohjelmat

EU:n lääketieteen ja terveystutkimuksen ohjelman BIOMED II suomalaisena vastuutahona toimii Suomen Akatemia (Jaana Aalto), josta saa tietoa ohjelman sisällöstä sekä hakukierroksista ja muista käytännön asioista. BIOMED-ohjelman monivuotinen "konkari" on Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen.

 

toisen palstan alkuun

 

EU:n tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvä tieto on kokonaisuudessaan kerätty Suomen T&K-sihteeristöön Helsinkiin. Sihteeristö julkaisee EUROTUTKIMUS-lehteä. Brysselissä tutkimusohjelmat valmistellaan Komission pääosastoilla DG XII ja DG XIII.

Alueohjelmat ja itä-Euroopan hankkeet

EU jakaa alue- ja rakennepoliittista tukea Suomen alueille maakuntaliittojen hallinnoitavaksi. Terveyspolitiikkaa näiden tukien varassa voi tehdä vain rajoitetusti. Kuitenkin terveydenhuollon kehittämishankkeita voidaan esittää myös näistä rahastoista. Oikea osoite on tällöin maakuntaliittojen tai työvoimapiirien eurovastaavat.

Euroopan Sosiaalirahaston tuella rahoitetaan joitakin terveysteknologiaan ja telematiikkaan liittyviä hankkeita, joita koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön talous- ja kehittämisosasto (Sanna Rahikainen ja Arto Koho).

EU:n keski- ja itä-Euroopan TACIS- ja PHARE-hankkeiden tiedotusvastuu on ulkoministeriön EU-hankeneuvonnassa (Hannele Tikanvaara). STM:n kansainvälinen toimisto koordinoi ja tukee terveydenhuollon hankkeita.

STAKESin yksikkö HEDEC (Anneli Milen) on ollut aktiivisesti mukana tarjoamassa suomalaista terveysosaamista EU:n ja monen keski- ja itä-Euroopan maan käyttöön ja on jo monessa mukana.

Itä-Euroopan ohjelmat valmistellaan yhteistyössä kohdemaiden kanssa komission pääosastolla DG 1A eli ulkopolitiikan raameissa.

Virallinen tiedotus

EU tiedottaa Virallisen lehtensä välityksellä uusista säännöksistä, ohjelmista, hakukierroksista ja paljosta muusta. Lehti ilmestyy myös suomeksi. EU-asiakirjat julkaistaan EURODOC-sarjassa. Suomessa on ainakin kaksi pistettä, joista löytyy kaikki virallinen EU-tieto, nimittäin Eurooppa-Instituutti Turussa ja Eduskunnan kirjaston EU-tietopalvelu.

EU-tietoa jaetaan myös Eurooppa-tiedotuksen aluetoimistojen kautta, Euroopan Parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, ulkoministeriön EU-sihteeristöstä ja Euroopan komission Suomen edustustosta, joka on painattanut kirjasen Eurooppa-tiedonlähteet.

Akateemisesta kirjakaupasta Helsingistä voi tilata EU:n painatuskeskuksen tuotteita ja siellä on muutenkin hyvä valikoima Euroopan Unioniin liittyvää kirjallisuutta.

Sähköisessä muodossa EU-yleistietoa löytyy internetin kautta EUROPA-palvelimelta (http://www.cec.lu).

Epävirallinen tieto

Monipuolisessa tiedon- ja kannanmuodostuksessa virallisen tiedon rinnalle taustaksi tarvitaan myös epävirallisempaa tietoa. Tämä vaatiikin jo ylimääräistä aktiivisuutta ja kekseliäisyyttä. Tarvitaan lobbaamisen ja sukkuloinnin taitoa.

Brysseliin onkin syntynyt joka alalle erikoistuneita vaikuttaja ja tiedottajatoimistoja. Terveyspolitiikan alalla toimii mm. European Public Health Alliance /EPHA, jonka lisäksi on myös useita tautikohtaisia painostusryhmiä. Suomessa Terveyskasvatuksen keskus on kerännyt EU:n terveyspolitiikkaan liittyvää erityisosaamista.

EU-jäsenmaissa on syntynyt suuri joukko erimuotoisia verkostoja. Osaa niistä rahoittaa yksin EU, jolloin ne muodostavat jollekin EU-instituutiolle "työrukkasen", puhutaan Observatorioista. Osa verkostoista on perustettu erilaisten ammattilaisten yhteistyöryhmiksi, jotka voivat saada osarahoituksen EU:n eri ohjelmista. Näistä verkostoista tieto useimmiten kulkee jäseneltä toiselle ja tiedotus on sattumanvaraista.

Tietoa on valtavasti ja sitä saa Suomessakin, varmasti paremmin kuin monessa muussa EU:n jäsenmaassa. Tietotulvan sulattamisessa ja suodattamisessa sosiaali- ja terveysväkeä pyrkii auttamaan STAKESin ilmaislehti EUUTISET, joka ilmestyy kuukausittain ja jota voi tilata fax: 90-39672054.

Tiedonnälkää !

Assi Liikanen
Projektipäällikkö, STAKES

(90) 3967 2077

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!