|
Tietoa on kunhan sitä osaa kysyä. Kun
tietää, mitä haluaa ja mistä, ei ole hätää.
Mutta siinäpä ongelma juuri onkin! Erityinen kiusa se on EU-tiedon
kohdalla, koska se on meille kaikille uutta ja tuntematonta.
Suomen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana on jo paljon viisastuttu
ja löydetty virallisen tiedon lähteille, mutta epävirallisen
tiedon kaivaminen ja lobbailu on ikuista opiskelua.
Jotta EU-tietoa voi ymmärtää ja käyttää
tulisi tuntea se toimintaympäristö, jossa tietoa tuotetaan
ja jossa siitä päätetään. Euroopan Unionin
terveyspolitiikalle löytyy valtuutus ja toimintakehys Euroopan
Yhteisön perustamis-sopimuksen 3 artiklan o kohdassa ja kansanterveysartiklassa
129. EU:n tehtävänä on ihmisten terveyden korkeatasoisen
suojelun turvaaminen.
EU:n terveyspolitiikka on pitkään painottunut työterveydenhuoltoon,
työhygieniaan ja toisaalta lääkevalmisteita ja kemikaaleja
koskeviin säädöksiin. Vasta Maastrichtin sopimuksen kansanterveyspykälän
129 myötä kansanterveysteemat ovat alkaneet kehittyä.
Samainen artikla velvoittaa huomioimaan kansalaisten terveysvaatimukset
kaikessa EU:n päätöksenteossa.
Terveyspolitiikan valmistelu EU:ssa
Komissiolla on aloiteoikeus EU:n lainsäädännön
ja ohjelmien valmisteluun sekä niiden toimeenpanoon. EU:n "sosiaali-,
terveys- ja työministeriönä" toimii komission pääosasto
DG V. Kansanterveyttä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta
koskevien päätösten valmistelusta vastaa Luxemburgissa
sijaitseva osasto F.
Komission hallinto-organisaatio poikkeaa tehtäväjaoltaan
Suomen ministeriöiden vastuujaosta. Lääkkeitä, lääkintälaitteita,
kemikaaleja, geeniteknologiaa ja tupakkatuotteita koskevat asiat valmistellaan
pääosastolla DG III (teollisuustuotteet) ja alkoholiasiat
osana maatalouspolitiikkaa pääosastolla DG VI.
Euroopan Parlamentti antaa lausuntonsa sekä osallistuu
yhteispäätösmenettelyn mukaiseen päätöksentekoon
kansanterveyttä koskevissa asioissa. Euroopan Parlamentin Ympäristö-,
kansanterveys- ja kuluttajansuojavaliokunta on ensisijainen parlamentin
terveyspolitiikan muotoilijana.
EU:n Talous- ja sosiaalikomitealla sekä Alueiden komitealla
on myös vastaavat valiokunnat, jotka antavat lausuntonsa terveyspoliittisissa
kysymyksissä.
Päätökset tehdään Sosiaali- ja terveysministerien
neuvostossa jäsenmaiden ao. ministerien toimesta. Ministerineuvostossa
asioita valmistellaan työryhmissä, johon jokaisen jäsenmaan
virkamiestaso osallistuu.
Terveyspoliittisten asioiden valmistelu- ja päätöskiemuroihin
tulisi tutustua erittäin tarkoin, mikäli haluaa vaikuttaa
EU:n päätöksentekoon oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Se vaatii tuekseen alan viimeisimmän tiedon.
EU:n kansanterveysohjelmat
EU:n juuri alkaville viisivuotisille kansanterveysohjelmille on määrätty
vastuutahot myös Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön
ehkäisevän terveydenhuollon osastosta vastataan Suomen kannanotoista
ja tiedotuksesta;
- Eurooppa syöpää vastaan (Olli Simonen)
- AIDS ja muut tarttuvat taudit (Tapani Melkas)
- Huumeohjelma (Tapani Sarvanti)
- Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, koulutuksen ja tiedotuksen
ohjelma (Tapani Piha).
Komissiossa on valmisteilla lisäksi ohjelma terveystietojen tilastointia
ja seurantaa varten, saasteperäisten sairauksien sekä harvinaisten
sairauksien yhteistyöohjelmat.
Tutkimusohjelmat
EU:n lääketieteen ja terveystutkimuksen ohjelman BIOMED
II suomalaisena vastuutahona toimii Suomen Akatemia (Jaana Aalto), josta
saa tietoa ohjelman sisällöstä sekä hakukierroksista
ja muista käytännön asioista. BIOMED-ohjelman monivuotinen
"konkari" on Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen.
toisen palstan alkuun
|
|
EU:n tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen
liittyvä tieto on kokonaisuudessaan kerätty Suomen T&K-sihteeristöön
Helsinkiin. Sihteeristö julkaisee EUROTUTKIMUS-lehteä. Brysselissä
tutkimusohjelmat valmistellaan Komission pääosastoilla DG
XII ja DG XIII.
Alueohjelmat ja itä-Euroopan hankkeet
EU jakaa alue- ja rakennepoliittista tukea Suomen alueille maakuntaliittojen
hallinnoitavaksi. Terveyspolitiikkaa näiden tukien varassa voi
tehdä vain rajoitetusti. Kuitenkin terveydenhuollon kehittämishankkeita
voidaan esittää myös näistä rahastoista. Oikea
osoite on tällöin maakuntaliittojen tai työvoimapiirien
eurovastaavat.
Euroopan Sosiaalirahaston tuella rahoitetaan joitakin terveysteknologiaan
ja telematiikkaan liittyviä hankkeita, joita koordinoi sosiaali-
ja terveysministeriön talous- ja kehittämisosasto (Sanna Rahikainen
ja Arto Koho).
EU:n keski- ja itä-Euroopan TACIS- ja PHARE-hankkeiden tiedotusvastuu
on ulkoministeriön EU-hankeneuvonnassa (Hannele Tikanvaara). STM:n
kansainvälinen toimisto koordinoi ja tukee terveydenhuollon hankkeita.
STAKESin yksikkö HEDEC (Anneli Milen) on ollut aktiivisesti mukana
tarjoamassa suomalaista terveysosaamista EU:n ja monen keski- ja itä-Euroopan
maan käyttöön ja on jo monessa mukana.
Itä-Euroopan ohjelmat valmistellaan yhteistyössä kohdemaiden
kanssa komission pääosastolla DG 1A eli ulkopolitiikan raameissa.
Virallinen tiedotus
EU tiedottaa Virallisen lehtensä välityksellä uusista
säännöksistä, ohjelmista, hakukierroksista ja paljosta
muusta. Lehti ilmestyy myös suomeksi. EU-asiakirjat julkaistaan
EURODOC-sarjassa. Suomessa on ainakin kaksi pistettä, joista löytyy
kaikki virallinen EU-tieto, nimittäin Eurooppa-Instituutti Turussa
ja Eduskunnan kirjaston EU-tietopalvelu.
EU-tietoa jaetaan myös Eurooppa-tiedotuksen aluetoimistojen kautta,
Euroopan Parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, ulkoministeriön
EU-sihteeristöstä ja Euroopan komission Suomen edustustosta,
joka on painattanut kirjasen Eurooppa-tiedonlähteet.
Akateemisesta kirjakaupasta Helsingistä voi tilata EU:n painatuskeskuksen
tuotteita ja siellä on muutenkin hyvä valikoima Euroopan Unioniin
liittyvää kirjallisuutta.
Sähköisessä muodossa EU-yleistietoa löytyy internetin
kautta EUROPA-palvelimelta (http://www.cec.lu).
Epävirallinen tieto
Monipuolisessa tiedon- ja kannanmuodostuksessa virallisen tiedon rinnalle
taustaksi tarvitaan myös epävirallisempaa tietoa. Tämä
vaatiikin jo ylimääräistä aktiivisuutta ja kekseliäisyyttä.
Tarvitaan lobbaamisen ja sukkuloinnin taitoa.
Brysseliin onkin syntynyt joka alalle erikoistuneita vaikuttaja ja
tiedottajatoimistoja. Terveyspolitiikan alalla toimii mm. European
Public Health Alliance /EPHA, jonka lisäksi on myös useita
tautikohtaisia painostusryhmiä. Suomessa Terveyskasvatuksen
keskus on kerännyt EU:n terveyspolitiikkaan liittyvää
erityisosaamista.
EU-jäsenmaissa on syntynyt suuri joukko erimuotoisia verkostoja.
Osaa niistä rahoittaa yksin EU, jolloin ne muodostavat jollekin
EU-instituutiolle "työrukkasen", puhutaan Observatorioista.
Osa verkostoista on perustettu erilaisten ammattilaisten yhteistyöryhmiksi,
jotka voivat saada osarahoituksen EU:n eri ohjelmista. Näistä
verkostoista tieto useimmiten kulkee jäseneltä toiselle ja
tiedotus on sattumanvaraista.
Tietoa on valtavasti ja sitä saa Suomessakin, varmasti paremmin
kuin monessa muussa EU:n jäsenmaassa. Tietotulvan sulattamisessa
ja suodattamisessa sosiaali- ja terveysväkeä pyrkii auttamaan
STAKESin ilmaislehti EUUTISET, joka ilmestyy kuukausittain ja jota voi
tilata fax: 90-39672054.
Tiedonnälkää !
Assi Liikanen
Projektipäällikkö, STAKES
(90) 3967 2077
|