Hepatiitti B - uusi seulottava

HBV tarttuu HBsAg-kantajaäidiltä vastasyntyneeseen lapseen jopa 90 prosentin todennäköisyydellä, jos äiti on lisäksi HBeAg positiivinen, mutta enintäin 10 prosentin todennäköisyydellä, jos äiti on HBeAg-negatiivinen. Tartunnan saaneista vastasyntyneistä noin 90 prosenttia jää viruksen kantajiksi ja heistä noin neljännes kuolee aikuisena HBV:n aiheuttamaan maksakirroosiin tai maksasyöpään. Elämänsä aikana he voivat levittää tartuntaa lähiomaisiinsa, leikkikavereihinsa, seksikumppaneihinsa ja omiin lapsiinsa ja saattavat rasittaa terveydenhuoltoa.

Vastasyntyneellä ratkaiseva osa

Vastasyntyneellä lapsella on erityisasema niin HBV:n kiertokulussa kuin viruksen torjunnassakin. HBV-tartunta ja sen aiheuttamat maksasairaudet sekä myöhemmät tartuntaketjut voidaan ehkäistä syntymän jälkeen annetulla rokotuksella. WHO:n tavoitteena on ollut, että jo vuonna 1996 kaikki maailman lapset saisivat HB-rokotuksen. Mutta siellä, missä eniten rokotuksia kaivattaisiin, ei ole varoja rokotteen hankkimiseen eikä rokotusohjelman toteuttamiseen. Suomessa ei ole katsottu perustelluksi kaikkien lasten rokottamista kuten Yhdysvalloissa . Meillä vastasyntyneiden HB-rokotukset kohdennetaan HBsAg-kantajien lapsille.

Suomessa on nykyisin käytössä hiivasoluissa yhdistelmä-DNA -menetelmällä valmistettu HBsAg:tä sisältävä rokote (Engerix-B®), joka on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi (95 %). HBsAg-positiivisen äidin lapselle on 12 tunnin kuluessa syntymän jälkeen annettava HB-immunoglobuliinia ja joko samanaikaisesti tai viikon kuluessa HB-rokotus. Nykyinen suositus on neljän pistoksen sarja (0, 1, 2 ja 12 kk).

HBsAg-seulonta ja löydökset

HBV-kantajaäitien löytämiseksi kaikki syfilisseulontaa varten otetut alkuraskauden näytteet on tutkittu vuoden 1994 alusta lähtien myös HBsAg:n suhteen. Kustannusten säästämiseksi seulonta on tehty kaksivaiheisesti: ensin viiden seerumin pooleista ja sitten positiivisten poolien yksittäisistä näytteistä.

toisen palstan alkuun

Vuosina 1994-95 tutkittiin kaikkiaan 130 000 alkuraskauden näytettä ja niistä löytyi yhteensä 141 HBsAg:n kantajaa eli noin 0,1 prosenttia. Vuoden 1994 löydökset analysoitiin myös muiden seromarkkereiden suhteen. HBsAg-positiivisista oli HBeAg-positiivisia16,4 prosenttia (11/67). Yhdellä äidillä todettiin IgM-vasta-aineita HBc:lle, mikä yleensä on positiivinen vain muutaman kuukauden ajan tartunnasta.

Rokotusohjelma toimii erinomaisesti

Vuoden 1994 seulonnassa HBsAg-positiiviseksi todettujen äitien neuvoloihin lähetettiin syksyllä 1995 kysely lapsen HB-rokotusohjelman toteutumisesta ja mahdollisista rokottamatta jättämisen syistä. Tulos oli yllättävän hyvä. Kaikki lapset olivat saaneet ensimmäisen rokotuksen synnytyslaitoksella ja 2 tai 3 annosta neuvolassa; kahdella äidillä raskaus oli päätynyt keskenmenoon.

Kannattaa seuloa

HBsAg-seulonta poolatuista näytteistä ja 70 lapsen rokottaminen aiheuttavat yhteiskunnalle puolen miljoonan markan vuosikustannukset. Jos seerumit tutkittaisiin yksittäin, olisivat kustannukset noin 1,5 miljoonaa markkaa. Sekin olisi vain kymmenesosa kuluista, jotka koituisivat kaikkien vastasyntyneiden rokottamisesta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 70 lasta, joilla on riski saada äidiltään HBV-tartunta. Seulonta ja sitä seuraava rokotus pelastaa heistä ainakin 20 krooniselta HBV-infektiolta ja sen seurauksilta sekä katkaisee kymmeniä tartuntaketjuja. Ilman seulontaa yhteiskunnalle lankeaisi vuosittain - tosin vasta kymmenien vuosien kuluttua - neljän vaikeaa maksatautia sairastavan elinikäiset terveydenhuoltokulut, ja yhteiskunnalta jäisi saamatta asianomaisten loppuiän työpanos. Seulonta mahdollistaa lisäksi äidin vakituisen seksikumppanin suojaamisen HBV-tartunnalta.

Seulontatulokset tarjoavat myös ainutlaatuisen mahdollisuuden HBV-epidemiologian seurantaan, mikä on tärkeää tulevien väestömuutosten valossa. Rokotusohjelma tuottanee myös muita sosiaalisesti myönteisiä tuloksia. Muutaman vuoden kuluttua ei lasten seimissä, tarhoissa tai kouluissa ole enää HBV-kantajia, eikä ainakaan sen vuoksi ole aihetta maahanmuuttaneiden lasten erityiskohteluun.

Taulukot:

Raskaudenaikaiset kuppa-, hepatiitti B- ja HIV-löydökset vuosina 1991-95.

HBsAg-kantajien (n=67/v. 1994) muut serologiset merkkiaineet

Pentti Koskela, KTL
(981) 537 6217