|
Suomessa synnyttää vuosittain 5-7 HIV-positiivista
äitiä. HI-virus voi tarttua äidistä sikiöön
ja vastasyntyneeseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Tartuntariski
on 10-30 prosenttia, mutta sitä voidaan vähentää
jopa kahdella kolmasosalla raskaudenaikana aloitetulla tsidovudiinilääkityksellä
ja lisäksi myös erityistoimenpiteillä synnytyksessä
sekä välttämällä rintaruokintaa.
Suomessa on vuosina 1980-95 todettu 725 HIV-tartuntatapausta, joista
naisia on 134 (18 %) ja heterotartuntoja 265 (37 %). Viime vuonna raportoitiin
70 uutta tapausta, joista naisia oli 26 (37 %). Uusista HIV-tartunnoista
jo puolet on heteroseksuaalisessa kontaktissa saatuja. AIDS-lapsia on
tiedossa kolme, joista kaksi on saanut tartunnan ja syntynyt Suomessa.
KTL on kolmen vuoden ajan seurannut kuppaseulontaa varten otetuista
näytteistä henkilötunnistuksen poiston jälkeen (ns.
Unlinked Anonymous- menetelmä) myös raskaana olevien naisten
valtakunnallista HIV-tilannetta. Vasta-ainemääritykset on
tehty KTL:n HIV-laboratoriossa. Vuonna 1993 löytyi viisi HIV-positiivista
samoin kuin vuonna 1994. Vuonna 1995 tartuntojen määrä
oli seitsemän, josta saadaan esiintyvyydeksi 0,01 prosenttia (7/63
000 raskautta). Eräissä kunnissa raskaana oleville naisille
tarjotaan vapaaehtoista HIV-tutkimusta, mutta nämä tutkimukset
kattavat vain noin 10 000 raskautta vuodessa eli kuudenneksen maamme
kaikista raskauksista.
toisen palstan alkuun
|
|
Lääkehoito vähentää 2/3
Lapsen riski saada HIV-tartunta äidiltään on 10-30
prosenttia. Tartunnoista noin 20 prosenttia tapahtuu sikiökautena,
70 prosenttia synnytyksen yhteydessä ja noin 10 prosenttia synnytyksen
jälkeen erityisesti äidinmaidosta. Vuonna 1994 julkaistussa
ranskalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa raskaudenaikana aloitetulla
tsidovudiinihoidolla pystyttiin vähentämään HIV:n
tarttumista äidistä lapseen 25,5 prosentista 8,3 prosenttiin
eli kahdella kolmanneksella. Lisäksi sektiosynnytyksellä ja
rintaruokinnan välttämisellä voidaan tartuntoja vähentää
noin 20 prosenttia. HIV-tartunnan saaneen lapsen elinajan ennuste on
2-15 vuotta.
HIV-positiivisten naisten tarve ja halu raskauteen ei ole vähäisempi
kuin muidenkaan, eikä tieto tartunnasta juurikaan vaikuta raskauden
jatkamiseen. Raskaudella ei ole merkitystä HIV-tartunnan luonnolliseen
kulkuun, eikä toisaalta HIV-infektiolla raskauden kulkuun, vaikkakin
monet opportunistiset infektiot saattavat olla riesana HIV-positiivisen
raskauden aikana.
Kirjallisuutta:
Connor E M, Sperling R S, Gelbert R, ym. Reduction of maternal-infant
transmission of human immunodeficiency virus type 1 with zidovudine
treatment. N Engl J Med 331: 1173-1180, 1994.
Paavonen J. Perinataalinen HIV-tartunta. Duodecim 112: 145-149,
1996.
Pentti Koskela, KTL
(981) 537 6217
|
