Raskaudenaikainen kuppaseulonta mahdollistaa paljon muutakin

Kupan aiheuttaja Treponema pallidum sprirokeetta on hyvin herkkä penisilliinille, joten todetun taudin hoito on varsin ongelmaton. Ensi- ja sekundaarioireet saattavat kuitenkin puuttua tai olla hyvin vähäiset. Hoitamaton kuppa leviää istukan kautta sikiöön etenkin viimeisellä raskauskolmanneksella. Äidin raskauden aikainen hoitamaton kuppa sairastuttaa lapsen lähes sataprosenttisesti. Latenttikin infektio on riski sikiölle jopa kymmenen vuoden ajan, mutta riski pienenee aikaa myöten.

Kolmannes tartunnan saaneista sikiöistä syntyy kuolleina, toisella kolmanneksella on oireinen synnynnäinen kuppa (yleisinfektion oireet) ja suurella osalla lopuistakin kupan oireet (luustomuutokset, hammasanomaliat, keratiitti, sisäkorvakuurous) puhkeavat myöhemmin. Puolet infektoituneista tarvitsee laitoshoitoa lopun ikänsä, muistakin suuri osa erityishoitoa ja kuntoutusta. Synnynnäinen kuppa voidaan ehkäistä, jos äidille annetaan asianmukainen antibioottihoito neljän ensimmäisen raskauskuukauden aikana.

Synnynnäisen kupan torjumiseksi lakisääteiset seulontatutkimukset käynnistyivät yli 40 vuotta sitten. Viimeisin määräys kuppaseulonnasta sisältyy STM:n vuonna 1993 antamaan ohjeeseen (70/02/93). Tämän mukaisesti äideistä on neuvoloissa otettu tunnollisesti verinäyte seulontatutkimuksia varten, ja vain muutama äiti on kieltäytynyt.

Neuvoloiden ottamista raskauden ensikolmanneksen verinäytteistä seulonta tehdään ensin herkällä mutta epäspesifisellä kardiolipiini vasta-ainetestillä (RPR), jossa positiiviseksi todetut tutkitaan edelleen spesifisellä treponema testillä (TPHA). Alkuraskauden jälkeen sattuneet tartunnat voivat kuitenkin jäädä havaitsematta.

toisen palstan alkuun

Vuosina 1991-95 tutkittiin kaikkiaan 332 400 äidin alkuraskauden verinäyte. Näistä kardiolipiini vasta-ainepositiivisia oli 839, ja niistä 73 oli treponema vasta-ainepositiivisia. Vanha hoidettu kuppa oli kyseessä 54 tapauksessa, tuoreita hoitamattomia kuppatartuntoja oli 19. Vuonna 1995 todettiin ennätykselliset kuusi uutta kuppatartuntaa. Äideistä kaksi oli suomalaisia ja neljä maahanmuuttajia. Neljässä tapauksessa saatiin tutkittavaksi myös puolison verinäyte ja heillä kaikilla todettiin tuore hoitamaton kuppatauti. Koko väestössä kuppatartuntojen määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kun 1993 todettiin 48 kuppatapausta, vuonna 1995 uusia tartuntoja oli jo 114. Naisten osuus tartunnoista on nykyisin 40 prosenttia.

Kannattavaa

Seulonnan on arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa, jos vuosittain löydetään vähintäin 2-3 uutta, hoitoa vaativaa kuppatapausta. Meillä tapauksia on viime vuosina ollut 3-4. Viiden viime vuoden 19 kuppatapausta olisi aiheuttanut ilman hoitoa todennäköisesti 15 sikiön tartunnan. Näistä viisi olisi kuollut ja viisi muuta aikanaan joutunut pysyvään laitoshoitoon.

Seulonnan ja sen perusteella annettavan lääkehoidon avulla estetään vuosittain yhden laitoshoitoa vaativan lapsen syntymä. Jos seulontaa ei tehtäisi, synnynnäinen kuppa aiheuttaisi yhteiskunnalle arviolta viiden miljoonan markan vuosikustannukset. Seulonnan kokonaiskulut KTL:ssa ovat noin 1,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Seulonnan epidemiologinen vaikuttavuus on edellä mainittua suurempi; päästään katkaisemaan tartuntaketjut.

Kuppaseulonnan hyvin toimiva järjestelmä luo perustan monille muille kansanterveyden kannalta merkittäville tutkimushankkeille. Koko maan ja kaikki äidit kattava seerumiaineisto mahdollistaa minkä hyvänsä tartuntataudin epidemiologisen seurannan. Tarvittaessa voidaan aloittaa uusi seulonta neuvolaorganisaatiota ja äitejä rasittamatta; esimerkiksi hepatiitti B-seulonta, joka aloitettiin 1994 ja tehdään samoista verinäytteistä kuin kuppaseulonta.

Pentti Koskela, KTL

(981) 537 6217