|
Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskyselyt
(AVTK) kertovat, että suomalaisten ruokatottumukset ovat viime
vuosina terveellistyneet ja liikunnan harrastus on lisääntynyt.
Toisaalta alkoholin käyttökin on yleistynyt ja tupakointi
vähentynyt vain hieman. Muutossuunnat ovat ristiriitaiset. Käyttäytyvätkö
suomalaiset entistä epäjohdonmukaisemmin?
Terveyskäyttäytymisen johdonmukaisuutta tarkastellaan esimerkiksi
niin, että katsotaan, kuinka monella AVTK-kyselyn vastaajalla on
samanaikaisesti useita epäterveelliseksi luokiteltavia elintapoja.
Käyttäytymistä on postikyselyvastausten perusteella tosin
vaikeaa luokitella yksiselitteisen epäterveelliseksi tai terveelliseksi.
Kysymys on tutkimusaineiston jakamisesta.
Tässä yhteydessä vastaajan käyttäytymistä
(= elintapoja) pidettiin epäterveellisenä, jos hän 1)
poltti päivittäin, 2) käytti alkoholia oman ilmoituksensa
mukaan ainakin kahdeksan ravintola-annosta viikossa, 3) harrasti liikuntaa
harvoin, vain kerran kuukaudessa ja 4) söi "epäterveellisesti".
Syöminen luokiteltiin epäterveelliseksi, jos sitä luonnehti
vähintään kaksi seuraavista neljästä tottumuksesta:
1) käytti leivällä voita, 2) joi täys- tai kulutusmaitoa,
3) käytti kahvissa vähintään kaksi palaa sokeria
ja 4) söi vihanneksia harvemmin kuin kerran viikossa.
Lievät kriteerit
Suomalaiset 25-64-vuotiaat eivät jakaudu vuohiin ja lampaisiin,
vaan ovat usein pikemminkin siltä väliltä. Miehistä
reilusti yli puolet kuuluu väliryhmiin, joilla on yksi tai kaksi
epäterveellistä elintapaa. Naisista yli puolet käyttäytyy
terveellisesti viimeisellä kolmivuotiskaudella. Tämä
selittyy sillä, että terveellisinä (tai ei-epäterveellisinä)
pidettyjen elintapojen kriteerit olivat melko lievät; varsinaisia
"terveilijöitä" heidän ei tarvinnut olla.
toisen palstan alkuun
|
|
Se, että etenkin naisten keskuudessa on erittäin
vähän epäterveellisesti eläviä, ei välttämättä
kerro koko totuutta. Usean epäterveellisen elintavan yhtäaikainen
esiintyminen on yleistä joissakin väestöryhmissä.
Koska yhteiskunnan varsinaisista marginaaliryhmistä ei AVTK-kyselyn
avulla saa luotettavia tietoja, tarkastellaan niitä väestöryhmiä,
joista luisuminen yhteiskunnan marginaaleihin on todennäköisintä.
Tällainen ryhmä on yksinäiset vähän koulutetut
miehet. Onko useassa suhteessa epäterveellinen käyttäytyminen
heidän keskuudessaan keskimääräistä yleisempää?
On.
Vähän koulutetut eronneet miehet
Joka kolmatta vähän koulutettua ja eronnutta miestä
luonnehtii vähintään kolme epäterveellistä
elintapaa, kun naimisissa olevilla hyvin koulutetuilla miehillä
osuus jää reilusti alle 10 prosentin. Naisten keskuudessa
ei monessa suhteessa epäterveellisesti käyttäytyviä
ole missään tutkitussa osaryhmässä paljon.
Vaikka vähän koulutetut yksinäiset miehet näyttävät
olevan se väestöryhmä, jossa epäterveellinen elämäntyyli
on yleinen, mistään väestön kahtiajaosta terveellisesti
ja epäterveellisesti käyttäytyviin ei voi puhua. Saadut
tulokset osoittavat pidemminkin sen, etteivät elintapojen väliset
yhteydet ole kovin voimakkaita. Yksi epäterveellisen käyttäytymisen
piirre ei kovin hyvin ennusta toista.
Viitteet:
Helakorpi Satu, Berg Mari-Anna, Uutela Antti, Puska Pekka. Suomalaisen
aikuisväestön terveyskäyttäytyminen. Kevät
1995. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B14/1995.
Karisto A, Prättälä A, Berg M-A. Hyvät, pahat
ja rumat? Epäterveellisten elintapojen kasautumisesta. Kirjassa:
Karisto A, Lahelma E, Rahkonen O. (toim.) Terveyssosiologia. 1992. s.
121-139. WSOY, Juva.
Ritva Prättälä, KTL
(90) 474 41
Antti Karisto, Helsingin yliopisto
|
