|
Enterohemorragisen E. colin (EHEC) aiheuttamien
infektioiden kirjo on laaja sisältäen oireettomat kantajat,
ei-verisen ripulin, hemorragisen koliitin sekä ääritapauksissa
henkeä uhkaavan hemolyyttisureemisen syndrooman (HUS), johon sairastuvat
herkimmin pienet lapset ja vanhukset. Taudin itämisaika on 1 -
9 päivää. Tavallisimmin tauti alkaa voimakkailla vatsakivuilla,
tuntien kuluttua seuraa vesiripuli, joka osalla jatkuu verisenä.
Voimakasta ylävatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua esiintyy
usein taudin alkuvaiheessa. Useimmat potilaat toipuvat viikon sisällä.
HUS kehittyy vain 2 - 7 prosentille, yleensä 5 - 10 vuorokautta
ripulin alkamisesta. On epäilty, että EHECin tuottama SLT
2 (Shiga-like toxin 2) olisi HUS:n kehittymisen suhteen vaarallisempi.
HUS:n voi laukaista muukin tekijä kuin EHEC (esim. raskaus, lääkkeet,
virukset, bakteerit, toksiinit).
HUS:n taudinkuvaan kuuluvat munuaisten vajaatoiminta, mikroangiopaattinen
hemolyyttinen anemia ja trombosytopenia. Bakteerin tuottaman toksiinin
aiheuttamasta verisuonten endoteelivauriosta johtuen verihiutaleet kasaantuvat
muodostaen mikrotrombeja, jotka aiheuttavat iskeemisen koliitin, hemolyysin
ja vaurioittava munuaisia johtaen eriasteiseen munuaisten vajaatoimintaan,
pahimmillaan dialyysihoidon tarpeeseen. Hemolyysi todetaan parhaiten
veren sivelyvalmisteesta, jossa nähdään punasolujen fragmentaatio.
Hemolyysiin liittyen todetaan matala hemoglobiini, kohonnut bilirubiini
ja laktaattidehydrogenaasi (LD), retikulosytoosi sekä matala haptoglobiini.
Verihiutaleiden runsas kulutus johtaa trombosytopeniaan. Usein todetaan
myös leukosytoosi. EHECin laukaiseman HUS:n kehittymistä ei
välttämättä edellä ripuli. Potilaalla voi esiintyä
myös kouristuksenomaisia vatsakipuja, oksentelua, kuumetta, neurologisia
oireita ja hengitysvaikeuksia, jopa ARDS (adult respiratory distress
syndrome). Jos taudinkuvaan liittyy neurologisia oireita, käytetään
nimitystä tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP).
HUS:ia hoidetaan oireiden mukaan. Bakteerilääkitys saattaa
olla jopa vahingollinen. Perushoitona ovat päivittäiset plasmafereesit,
joissa korvauksena käytetään jääplasmaa. Muiden
hoitojen hyöty on epäselvä; kortisonia, vinkristiiniä
ja immunoglobuliinia on käytetty. Anuriaa hoidetaan dialysoimalla;
munuaiset toipuvat yleensä. HUS:ssa kuolleisuus on 5 - 10 prosenttia.
Tapaus 1
66-vuotias verenpainelääkitystä käyttävä,
muuten terve nainen sairastui 10. maaliskuuta äkilliseen ripulitautiin.
Ripuliuloste oli veristä ja potilaalla oli lievää lämpöilyä.
Hän hakeutui ensin terveyskeskukseen, josta kotiutettiin, ja uudelleen
15. maaliskuuta keskussairaalaan.
toisen palstan alkuun
|
|
Tuolloin potilas oli lievästi lämpöilevä
ja anemisoitunut, verihiutalelukema oli huomattavan alhainen: 15 E9/l
(viitealue 150-400), bilirubiini koholla: 100 umol/l (5-17), laktaattidehydrogenaasi
(LD) koholla yli 2000 U/l (140-450) ja kreatiniiniarvo 260 umol/l (62-90).
Taudinkuva sopi hemolyyttisureemiseen syndroomaan (HUS) ja potilas lähetettiin
jatkohoitoon yliopistosairaalaan.
Potilaalla todettiin selkeä fragmentaatio-hemolyysi ja retikulosytoosi
(Hb 77, tromb 70, LD ad 2268 ja retikulosyytit ad 7,2 %). Kreatiniini
oli 148 umol/l ja urea 11,4 mmol/l (2,7-5,8), virtsaa oli tullut eikä
dialyysitarvetta ollut. Plasmafereesihoito ja jääplasmakorvaukset
aloitettiin 18. maaliskuuta ja hoitoa jatketaan edelleen. Samalla aloitettiin
myös kortisonihoito ja potilas sai vinkristiiniä kahdesti
viikon välein. Potilaan yleisvointi oli hoitojen alettua hyvä,
kreatiniini korjaantui ja hemolyysi on loppumassa.
Ulosteviljelyssä löytyi enterohemorraginen E. coli (ei O157),
joka tuotti verotoksiinia (SLT2). Kyseessä on selkeä EHECin
laukaisema HUS.
Tapaus 2
Aikaisemmin terve 20-vuotias mies sairastui 29. maaliskuuta horkkamaiseen
kuumeeseen. Virtsa oli tummaa ja hänellä oli selkäkipua.
Keskussairaalassa todettiin heikentynyt virtsan tulo ja korkea kreatiniini:
244 umol/l (75-105). Seerumi oli voimakkaasti hemolyyttistä. Potilas
oli anemisoitunut: hemoglobiini oli 98 g/l (135-180) ja laktaattidehydrogenaasi
(LD) koholla, verihiutalelukema oli 55 (150-400). Sairaalassa tuli kertaalleen
vetinen ripuliuloste. Potilasta nesteytettiin ja virtsan tuloa yritettiin
käynnistää, mutta anurian johdosta potilas lähetettiin
jatkohoitoon yliopistosairaalaan.
Anuria ja hemolyysi herättivät epäilyn hemolyyttisureemisesta
syndroomasta (HUS) ja potilaalle aloitettiin plasmafereesihoidot, kortisonihoito
sekä dialyysit. 12. huhtikuuta mennessä potilaalle tehtiin
13 plasmafereesiä; hemolyysi rauhoittui, LD ja trombosytopenia
korjaantuivat. Myös munuaisten toiminta on korjaantumassa.
Ulostenäyte otettiin tikulla rektumista; tulos oli negatiivinen
EHECin osalta.
Potilaat asuvat 100 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Kumpikaan ei muistanut syöneensä raakaa tai huonosti kypsennettyä
lihaa. Kahden potilaan ravintohaastattelun perusteella ei voi tehdä
johtopäätöksiä mahdollisesta yhteisestä tartunnanlähteestä.
Irma Koivula, KYS
|
